Valmista tuli.

Aamulla kiivettiin viimeisen kerran urkuparvelle maalaamaan. Lattia maalattiin toiseen kertaan eikä aikaakaan mennyt kuin reilu kolme tuntia. Maalipurkit kiinni, sutien pesu ja kamat kasaan. Urakkamme urkuparvella oli siinä. Huomenna ehkä maalataan vielä pari pientä penkkiä, katsotaan mitä meille keksitään tehtäväksi.

Työn tulosta.

Rauhallisesta lounaasta ei tänään ollut tietoakaan... Päätettiin kerrankin syödä ulkona ja nauttia auringonpaisteesta. Melko pian se osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi. Muutaman haarukallisen jälkeen ampiaiset tajusivat että me syömme jotain hyvää ja päättivät liittyä seuraan. Me emme olleet ihan samaa mieltä siitä, että se olisi kovin hyvä juttu. Jatkuvasti ruoka jäi kesken, kun sai olla juoksemassa ampiaisia karkuun. Tuskin meistä kumpikaan tiesi, että pääsisimme liikkeelle niin nopeasti kuin siinä tilanteessa pääsimme ;) Ohikulkijat luultavasti luulivat meidän vähintäänkin seonneen kun vähän väliä juoksimme pitkin pihaa...väliäkös tuolla.

Tämän päivän kerhossa oli hieman vaikeuksia päästä alkuun. Lapsia oli paikalla neljä ja tuntui etteivät he halunneet tehdä mitään. Samalla tuntui, että kaikki ne muutamatkin sanat mitä itse eestiä osaamme, unohtuivat sillä hetkellä, kun piti kysyä jotain. Noh, tällä kertaa meillä oli mukana puuhelmiä ja kuminauhaa, joten alettiin tehdä käsi- ja kaulakoruja, vaikka lapsia olikin vähän. Pikkuhiljaa pääsimme alkuun.

Korujen tekoa.

Kun korut olivat valmiita, siirryimme naruhyppelyn kautta kasvomaaleihin. Tässä vaiheessa lapsia tuli paikalle neljä lisää. Monenlaisia kuvia ehdittiin maalata. Suurta hämmennystä meidän kesken herätti se, kun kaksi poikaa halusivat ruotsin lipun otsaansa (molemmissa poskissa oli jo eestin ja suomen liput). Äkkiseltään emme meinanneet muistaa, miten päin värit menevät. Muisti palautuu pätkittäin ja lopulta olimme yhtämieltä siitä, että siniselle pohjalle tulee keltainen risti eikä toisin päin. Pojat saivat kuitenkin lippunsa, se on pääasia. Sitä emme tiedä miksi juuri ruotsi.. Kun lasten käsiin ei enää mahtunut kuvia, oli aika lopettaa. Vielä viimeiset hypyt ja frisbeenheitot ja sitten lähdettiin takaisin Rahvamajaan.

Oleilua, syömistä ja lisää olemista. Illemmalla lähdettiin vielä ulos syömään jätskiä ja tehtiin pieni kävelyretki. Takana toiseksi viimeinen kokonainen päivä täällä.

Palamusen "ydinkeskusta".

Illalla taivas näytti Miljan sanojen mukaan kilpikonnan kuorelta.

Lible järven rannalla.