lauantai 30. heinäkuuta 2016

Päivä täynnä erilaisia tuntemuksia.


" Joka aamu on armo uus miksi huolta siis kantaa..,"
Homma etenee
Nousta sain aamuun...miesten äänen tosin eikä lintujen lauluun.
 Tähänkin päivään saatiin hitaasti ja rauhaisasti heräillä. Aamupala pöydässä oli nyt enemmän keskustelua, kun miehet pitivät äänitason korkealla. Aamutoimien jälkeen saimme poikkeuksellisesti kyydin Tiinalta hautuumaalle, kun hän ja Aarne olivat kertomassa miehille mitä he tekisivät.
Me teimme vanhaa tuttua rehujen nyppimistä ja se sujui mukavasti viileämmällä kelillä. Tällä kertaa löysimme vähemmän muovisia "aarteita", mutta metallinen "paimensauva"joka löytyi, niin piti otta ihan Rahvamajalle asti mukaan.

Päivällä tietysti ruokaa naamariin rakkaassa naapurissa jossa kyllä annokset edelleen ovattodella maukkaita :). Suunnittelimme kovasti käydä myöhemmin katselemassa josko lähi alueen lapset
Lankojakin olis löytynyt muutamaan villasukkaan
olisivat halunneet tehdä kanssamme jotain mutta suunnitelmaksi se jäi sillä saimme toisen ehdotuksen tiskille. Juhani ehdotti että kävisimme hänen kyydillään Tartossa käymässä kun olemme "joutuneet olemaan vankeina" Palmusessa. Itse emme asiaa ihan näin nähneet, mutta ajattelimme nyt kuitenkin hypätä Juhanin kyytiin tällä kertaa. No kyllähän sitä krääsä- ja korukaupoissa tuli sitten kiereltyä ihan riittävän tovin ja kyllä kaikille jotain tarttu messiin mukaan (Jopa minulle tosin vain rakkolaastarit.)

"Hyvyyden voima uskollinen suoja piiritää meitä kuinka käyneekin..."

Maisema kuvailua by Inka
Reissumme jälkeen hengailimme vielä Inkan kanssa pihalla hänen valokuvaillessa auringonlaskua ja ympäristöä. Tämän viilennysretken jälkeen suuntasimme mutkan kautta iltapalalle ja kortinpeluuseen keittiön puolelle koko kolmikon voimin. Siinä tuli vielä pohdittua parin äijän kanssa niin menneitä
kuin tulevaa, mitä se ikinä tuokin tullessaan.

"Aurinko( tai kuu jo tähä aikaa) nousee omalle paikalleen..."

Iltapalan jälkeisistä hetkistä huomaa, että olemme nyt ylittäneet jonkun "merkkipaalun". Ensi perjantaina Essi ja minä ollaan jo Suomessa ja Inkan 1/3 matkasta on kohta ohitetu. Tämä näkyy pienenä yliväsymyksenä kun läppämme taso on todella vaihtelevaa mutta silti kaikki naurattaa.

"Halleluja tunnet sydämeni. Halleluja kuulet rukoukseni..."

Päiväämme on mahtunut monia tuntemuksia ja ajatuksia:matkastamme täälä, sen merkityksestä ja mitä tulevaisuus kullekkin tuo tullessaan. Itse ainakin ajattelen, että tämä reissu on saanut omia ajatuksia enemmän kasaan (siihen on tosin saattanut vaikuttaa myös se kun en ole oikein voinut puhua niin paljoa kun ääni on ollut poissa vaikka nyt se ilmeisesti on tullut paremmin takaisin)

"Henkesi on voimani mun. Ylistetty olkoon ristiin naulittu.."

Kol.3:12-17 oli meidän iltasatu tänään :3

Ja itsellä on taas ollut seuraava pätkä nyt erityisesti mielessä:

"Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että Hän on rakastanut meitäja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi."

Näihin ajatuksii ja tunnelmii - Kähis/Börje

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti