Missio Palamuse: Täällä taas!

Tere tere. Taitaa olla taas aika herätellä tätä blogia henkiin. Maanantai aamuna 7.10 bussi starttasi Ikaalisista ja matka kohti Palamusea alkoi. Tällä kertaa matkassa mukana minä, Essi ja Anne. :) Matka sujui mukavasti, vaikka laivan lähtöselvityksessä kestikin huomattavasti normaalia pidempään sähkökatkoksen takia ja siitä syystä laiva pääsi lähtemään noin tunnin myöhässä. Emme ihan ehtineet siihen junaan mihin alunperin ajattelimme, mutta onneksi olimme katsoneet valmiiksi pari muutakin vaihtoehtoa. Arne oli meitä vastassa juna-asemalla. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Pääsimme perille noin 13 tunnin matkustamisen jälkeen väsyneinä mutta onnellisina.

Yöllä satoi, ukkosti ja salamoi. Aamulla kuitenkin saimme herätä auringonpaisteeseen. Pääsimme heti varsinaisiin hommiin kiinni, kun Arne vei meidät hautausmaalle, jossa meille kerrottiin missä voisimme olla avuksi. Hautausmaan kiviaitaan oli päässyt kasvamaan melkoisesti rikkaruohoa ym. kasvillisuutta, joten niitä pitäisi nyppiä pois. Ei muuta kun hanskat ja harava käteen ja hommiin. Pari tuntia siinä vierähti ja sitten lähdimme syömään. Vakio ruokapaikkamme ei ollut tänään auki, mutta kaupasta saimme tarvittavat ruoka aineet ja saimme syötyä. Muuten päivä kului pitkälti levätessä ja tutuissa maisemissa liikuskellessa. Päivä oli helteinen, suorastaan trooppinen. En tiedä johtuuko helteestä vai mistä, mutta Annen ääni alkoi kadota pikkuhiljaa päivän aikana. Tämä päivä oli siis melko hiljainen meidän kesken..

Tänään (ke) olimme jälleen hautausmaalla kiviaidan kimpussa. Hellettä, aurinkoa ja kärpäsiä riitti. Kiviaidan raoista ilmestyi milloin sammakoita ja milloin sisiliskoja, joita yritimme parhaamme mukaan pelastaa haravan alta pois. Huvittavia kavereita.. Pari tuntia kului nopeasti ja sitten oli pakko lähteä pois kun alkoi tulla liian kuuma. Pääsimme syömään vakiopaikkaan, mutta siellä oli poikkeuksellisen paljon väkeä, joten ruuan odottelu vaati kärsivällisyyttä. Siinä odotellessa olikin hyvää aikaa kuvata maisemia ja vähän itseämmekin :) Sitten oli hyvää aikaa ottaa ruokalepo ja käydä kaupassa. Illalla lähdimme Essin kanssa Arnen ja Tiinan luo konserttiin, Anne jäi parantelemaan ääntään. Konsertissa soitti ja lauloi Alen Veziko. Vaikka sanoista ei juuri mitään ymmärrettykään, kitaran ja koskettimien soittoa oli silti ilo kuunnella.
Nämä pari ensimmäistä päivää on ollut aika leppoisia, eikä kovin paljon olla vielä kohdattu ihmisiä tms. Kerhoa menemme pitämään huomenna ja/tai perjantaina. Huomenna illalla saamme seuraksemme ja työavuksemme lisää ikaalilaisia, kun muutaman hengen miesporukka saapuu paikalle.