Grillaillaan!

Tänään saimme jälleen herätä aurinkoiseen mutta ihanan viileään aamuun. Se tunne kun ei ole kylmä eikä kuuma :) Aamupalan ja yhteisen rukouksen jälkeen suuntasimme taas kohti työmaata ja pääsimme aloittamaan työt jo hieman yli yhdeksän. Tänään saimme maalatuksi talon molemmat päädyt: pihanpuoleisen toiseen kertaan ja tienpuoleisen ensimmäisen kerran. Lisäksi paikkailimme hieman ikkunan pieliä ja maalasimme ovet. Kun maalareita on monta, työtkin sujuvat ripeästi. Saatuamme työt tämän päivän osalta hoidetuksi, siivosimme jälkemme ja suuntasimme suihkuun. Sitten olikin jo vuorossa lounas. Tällä kertaa söimme pihalla, koska ei ollut liian kuuma eikä kärpäsiäkään ollut lähettyvillä.
Lounaan jälkeen osa porukasta lähti ostamaan itselleen jälkiruuaksi jäätelöä viereisestä kaupasta ja osa tilasi jälkiruokansa Liblestä. Oli ihanaa kun ei ollut kiire minnekään, sai nauttia lämpimästä muttei liian kuumasta kesäpäivästä ja olla vain. Päivä oli rento ja kukin vietti sitä omalla tavallaan. Joku nukkui, joku torkkui ja joillain oli virtaa lähteä lenkille ;) Suurimman osan päivästä vietimme kuitenkin ulkona, nauttien toistemme seurasta.
Illaksi olimme sopineet, että menemme porukalla grillaamaan lähistöllä olevaan grillikatokseen. Seuraksemme saimme myös Kristenin, Jaanin perheen ja Evelinin perheineen. Muutama tunti vierähti nopeasti makkaraa syöden, laulaen ja lasten kanssa leikkien..
Kaikenkaikkiaan päivä oli jälleen kerran onnistunut. On kiva mennä nukkumaan iloisin mielin ja uutta päivää innolla odottaen. Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä!

-inka

Rinkkamatkailua

Levitköön sanoma sinun hyvyytesi runsaudesta,
kiitettäköön sinun vanhurskauttasi riemuiten

 Ps. 145:7

Hahaa, pääsin kirjottelemaan tänne! Komiaa! :D Niin, siis sain kunnian kirjottaa tänne mun ja Norpan matkapäivästä. Noh, aamulla herättiin kahdeksan aikoihin. Norppa kertoi, että yöllä oli ollu kova ukonilma, mutta eihän Juniori nyt sellaseen herää. Siinä sitten heräiltiin ja sullottiin viimeiset kamat rinkkoihin. Ämmä oli illalla kertonut piipahtavansa vielä aamulla huolehtimaan mun ravitsemuksesta ja sielähän se oven takana kolisteli jo kahdeksan jälkeen, eväsleivät hyppysissä. Kyllä se musta aina huolta pitää. No sitte lähdettiin matkaan. Meidän oli alunperin tarkoitus mennä bussilla Helsinkiin asti, mutta päästiinkin Riikka-pastorin kyydissä, kun se oli muutenkin menossa sinne suunnalle. Autokoomailujen, huoltoasemaelämysten ja torkkumisen jälkeen oltiin sitten lopulta Helsingissä, satamassa ja lippuja lunastamassa. Sain yställistä "tuitui"-palvelua ja lippuja tarkastettiin kahdenkin turvamiehen voimiin. :D Laivamatka meni unisissa tunnelmissa, jutellen ja musaa kuunnellen. Ja tietenkin piti suorittaa oakolliset tax-free-karkkiostokset. Tallinnassa suunnistettiin sitten kohti juna-asemaa ja hypättiin (kirjaimellisesti hypättiin) junaan. Junassa syötiin välipalaa, juteltiin ja lopulta jäätiin Jögevassa pois. Kohta Jaan jo kurvasikin pakettiautolla meitä hakemaan. Vihdoin, väsyneinä mutta onnellisina saavuimme Palamuseen. Hannan, Annen ja Inkan kerho oli loppusuoralla. Kävimme Norpan kanssa kaupassa, ostamassa syötävää ja sen jälkeen oli uimareissun vuoro. Oli VIRKISTÄVÄÄ käydä pulahtamassa. Nyt ollaanki sitten täälä Rahvamajassa, kirjotellaan blogia ja höpistään niitä näitä. On hassua olla nyt täälä, kun on odottanut tätä ja kuullut niin paljon tästä kaikesta. Odotan ja katson innolla, että mitä viikko tuo tullessaan! Let see.

-Maria (Juniori)

Tere tulemast Juniori ja Norppa!:)

Heräsimme taas uuteen aurinkoiseen päivään reippain mielin. Hyppäsimme maalauskamppeisiin ja suunnistimme kirkkoa kohti. Hiljennyimme rukoukseen alttarin ääreen, se oli taas mahtava alku päivälle. Teimme Jaanin kanssa suunnitelmat päivän askareista. Sen jälkeen käppäilimmer maalipurkit kainalossa taloa maalaamaan. Hanna pukeutui taas astronautiksi ja minä sain toimittaa nunnanvirkaa. Aurinko porotti sen verran kovaa, että loput päivän  hardworkista suoritettiin sisätiloissa eli siirryimme imuroimaan puusepän asuntoa (ex-asuntoamme).

Päivän työt oli hoidettu, joten oli aika pestä pölyt pois ja vaihtaa puhdasta päälle. Aika oli taas rientänyt nopeasti ja mahakin kertoi, että oli aika mennä syömään. Liblessä söimme friikartuleita, ahjukanaa ja ahjukotletia. Massu tuli täyteen ja päivän ensimmäinen kerho oli edessä päin. Rahvamajalle saapui kaksi reipasta tyttöä, odotimme vielä, mutta päätimme sitten lähteä etsimään lisää leikkikavereita. Pian meitä oli runsas joukko iloisia lapsia. Piirsimme liiduilla monta uhkea pilttiä ja sen jälkeen pelasimme tiukan jalkapallomatsin. Minun joukkue voitti Hanna joukkueen 3-2. Ensimmäinen kerho oli takana ja meitä odotti tunnin tauko. joku lähtyi kauppaan, joku kävelylle ja joku jäi pötköttelemään Jaanin työhuoneen sohvalle. Tunnin levättyämme olimme taas täynnä uutta virtaa  ja uusia ideoita. Suunnitelmamme oli ottaa rauhallisesti, mutta kaksi tuntia vierähti taas juosten ja hiki valui putouksen tavoin. Kerho lähestyi loppuaan, kun saimme mukaamme vielä reippaat ja väsyneet matkalaiset, Norpan ja Marian. Tulijat otettiin vastaan Karu nukkuu-leikin tahtiin. Maria ja Norppa suuntasivat kuitenkin ostoksille täyttämään ruokavarastojaan, kun me muut vedimme kerhon loppuun. Kerho loppui, kun viimeinenkin lapsi malttoi lähteä kotiin. Tämä ei kuitenkaan ollut merkki meille lähteä lepäämään, vaan seuraava kohteemme oli uimaranta. Vesi oli mukavan viileää, joka poisti päivän hien ja kuuman olon.

Palasimme uimareissulta ja astelimme Rahvamajaan. Minä tietokoneen ääreen kirjoittamaan blogia, Aaro ulos kävelylle ja Hanna, Norppa ja Inka menivät suihkuun. Ja Maria, meidän Juniori, istuu tuossa selkäni takana ja odottaa omaa bloginkirjoitusvuoroaan. Ilta pimenee ja pian kömmimme sänkyyn nukkumaan. Aamulla olisi tarkoitus mennä jo 9 kirkkoon, mutta veikkaampa, että me tytöt olemme huomenna aika väsyneitä. On nimittäin varmaa, että puhuttavaa riittää aamuyöhön asti. Huomiseen!:)

-Anne

Ensimmäinen päivä Rahvamajalla

Aamu

Yöllä heräilin vähä välein ja nukuin vähän puoliunta. Huoneessa oli huono ilmastointi kun joutui pitämään ikkunaa auki kuumuuden takia. Aamulla peti oli hiestä märkä ja kännykkä herätti 9.30, mutta nousin vasta 10.20.

 Jumalanpalvelus

Menimme klo 11.00. kirkkoon jumalanpalvelukseen ja ristiäisiin.Tilaisuudessa piti paljon seistä kuunnellen musiikkia. Anne, Hanna ja Inka lukivat yhden raamatun pätkän kukin. Vähän päästä menimme alttarin äärelle ehtoolliselle ja meidät siunattiin. Lopuksi saimme nähdä kun lapsi kastettiin. Tosin, itse en nähnyt sitä hyvin, koska satuin olemaan vähän kulman takana. Ristiäiset jatkuivat päiväkodin lammen lähellä. Siellä söimme salaattia, mutta eivät ne olleet kummoset pirskeet.

 

 Liblessä

Liblessä päätimme syödä kunnon aterian koska kauppa oli kiinni. Tilasin kaksi ateriaa. Ensimmäinen oli hampurilainen ja toinen perunoita ja sikaa. Maha tuli täyteen ja päätin käydä lenkillä.

Jaanilla

Päivällä menimme Jaanille katsomaan  Näin koulutat lohikäärmeesi -animaatioelokuvan. Elokuva kesti noin puolitoista tuntia ja oli hyvä, jos ymmärsi edes puolet eestidubeista. Elokuva kertoi Hikotus -nimisestä pojasta, joka halusi kouluttaa lohikäärmeen, muttei tappaa sitä, kuten isänsä. Elokuvan jälkeen Anne leikki hetken lasten kanssa.

Uimassa

Jaanilta menimme uimaan samaan paikkaan kuin aikaisemmin. Vesi tuntui matalammalta kuin viimeksi. Porukkaakin oli enemmän kuin edellisellä kerralla. Levääkin löytyi uintialueelta ja rajalla kasvoi pitkiä vesikasveja, jotka hieroivat kehoa.

Tätä iltaisin

Ei ole paljoa tekemistä, muutakuin nukkumista, kirjan lukemista, sudokun tekemistä ja ulkona talsiskelua.

Nägemist, puusepp Jürgensson!

Eilen illalla kysyttyämme Jaanilta - siis hiillostettuamme aikamme - saimme kuulla, että pääsemme tänään muuttamaan Palamusen kulttuuritaloon Rahvamajaan! Jiihaa! Nukuttuamme hyvät yöunet (ja heti perään päiväunetkin) pakkasimme tehokkaasti ympäri asuntoamme levinnet tavaramme ja Jaanin lahjoittamat kamppeet. Tästä puusepp Jürgenssonin entisestä kämpästä tuli täten myös meidän ex-asuntomme, ja täytyy sanoa, että viime hetkellä: muutamaan otteeseen olemme jo sanoneet sitä vahingossa kodiksi! :O

Tältä se "koti" näytti aamulla. No, aamupäivällä...

Hikisten muuttotouhujen jälkeen menimme iltapäivällä kylään Jaanille ja katsoimme Kevaden jatko-osan nimeltä Suvi. Samalla söimme kalaa ja jäätelöä. Jaanin lapset hauskuttivat meitä taas riehumalla pikkuisen (mehän ei riehuta ei! - paljoa ainakaan...).

Olav ja Anne.

Leffan jälkeen menimme Palamusen kirkossa järjestettyyn konserttiin, jossa hieno soittokunta soitti Kevade- ja Suvi-elokuviin perustuvaa tai niihin jo aikoinaan sävellettyä, meille jopa tutuksi tullutta musiikkia. Arne ja Tiina Tegelmannin tytär Kadri ("metsosopraano") lauloi ainakin viisi huikeaa laulua ja ihmettelin, miten niin pienestä naisesta voi lähteä niin kova ääni. Hieno ja ainakin minulle ennennäkemätön kokemus se konsertti kyllä oli. Oskar Lutsu -painotteinen kulttuuritarjonta ei mielestäni ole ollut meille yhtään pahitteeksi, sillä siitä hepusta en ole koskaan kuullutkaan Suomessa puhuttavan.

Kadri alkaa pian laulaa.

Konsertista kävelimme pihan poikki Rahvamajaan ja kukin hajaantui omille teilleen, joku datamaan ja joku kävelylle. Minä istuin kattoikkana ikkunalaudalla, jalat ulkona katolla, ja ihan vain nautin olostani. Jeeh...

Inkakin ottaa ilon irti uudesta majapaikasta. :D

Ja näin mukavalta näyttääpi Rahvamajan vintillä. :)))))))

 

HÄ??!

Tere tere, paljon on mahtunut taas tähänkin päivään. Aamumme tosin oli yhtä venymistä... Ajatuksena oli, että olisimme käyneet vielä hyvästelemässä miehet, jotka tänään lähtivät kotimatkalle, mutta uni vei tällä kertaa voiton. No, nukuimme vielä hetken mutta nouseminen oli edelleen hankalaa. Aamutoimetkin veivät tänään yllättävän kauan aikaa. Kun viimein pääsimme ulos, menimme jälleen kirkon kautta työmaalle. Tosin tänään ehdimme maalata vain reilun tunnin, koska puolilta päivin meidät oli kutsuttu yhden kerholaisen syntymäpäiville lähellä olevan lastentarhan pihaan. Syntymäpäiväsankarimme Artur täytti viisi vuotta. Lahjaksi veimme itsetekemämme rannekorun, suklaapatukan ja pari enkelitarraa. Saimme kaikenlaista syötävää, mm. nakkeja, makaroonisalaattia, erilaisea hedelmiä, muffinsseja, kakkua....mmm :) Päivä oli todella kuuma ja ihmettelyn aihetta riitti siinä, mistä lapset saivat kaiken sen energian juoksemiseen ym. temmellykseen pihapiirissä. Pari tuntia vierähti nopeasti iloisessa seurassa, mutta sitten olikin jo aika lähteä kauppaan.

                                                        Haikaroita oli myös paikalla.


Kaupasta päästyämme kello oli jo lähempänä kolmea ja oli taas kerhon aika. Aluksi näytti hiljaiselta (suurin osa kerholapsista oli myös synttäreillä), mutta paikalle saapui loppujenlopuksi kuusi lasta. Ulkona oli niin kuuma, että oli pakko tulla sisälle ensiksi viilentymään ja värittämään värityskuvia. Alku oli lupaavaava mutta hetken päästä tilanne oli suoraansanottuna kaoottinen.. Yksi lapsista ei jaksanut keskittyä enää mihinkään ja tartutti levottomuutensa hyvin nopeasti myös muihin. Ei auttanut kuin käskeä kaikki pihalle leikkimään. No, leikkiminen sujui ensin jotenkuten, mutta sitten lapsille tuli riitaa milloin mistäkin asiasta: kuka saa ensimmäisenä soittaa rumpua, kuka pyörittää narua, kuka olla peili jne..... Loppujenlopuksi kukaan ei uskonut mitään mitä sanottiin. Viimein kello oli jo melkein viisi ja oli aika lopettaa ja mennä kotiin. Tämän päivän kerho oli kaikkein raskain tähän mennessä. Huomasimme sen, ettei tarvita kuin yksi vilkkaampi tapaus ja koko paketti on sekaisin.
Tunnin tauon aikana ehdimme rauhassa käydä syömässä hyvää ruokaa, nyt jo tuttuakin tutummaksi tulleessa Liblessä. Sitten jännittyksellä (tai pikemminkin ehkä kauhulla) odotimme seuraavan kerhon alkua. Turhaan jännitimme, koska ketään ei saapunut paikalle. Kerhoaika muuttuikin vapaa-illaksi, mutta se ei meitä haitannut, olimme suorastaan helpottuneita. Siistimme hieman pyhäkoulutilaa, laitoimme tavarat paikoilleen ja lähdimme kämpille. Hetken aikaa olimme siellä, Hanna ja Anne kävivät lyhyehköllä lenkillä ja kahdeksan maissa lähdimme uimaan Jaanin, hänen äitinsä ja lasten kanssa. Vesi oli mielestäni melko viileää..

Uimisen jälkeen oli kiva päästä lämpöiseen suihkuun. Sillä välin kun yksi oli suihkussa, muut söivät mansikkajäätelöä (jota muuten täällä myydään koiranmakkaran näköisissä paketeissa). Hyvää oli. Loppuilta sitten vierähtikin taas tieokoneen ääressä.

Raskaasta kerhosta huolimatta, päivä oli iloinen ja antoisa. Kamerammekin olivat tänään kovassa käytössä, kun jokainen lapsista halusi vuorollaan toimia kuvaajana.....olemme siis saaneet ihailla toinen toistaan erikoisempia ja mielenkiintoisempia ototksia :)

-Inka

Paarmojen päivä

Kello 8 jälkeen kömmimme ylös patjoiltamme, hyppäsimme maalausvaatteisiimme ja söimme aamupalan. Kaiken tämän jälkeen oli taas aika ulostautua asunnostamme ja suunnata nokka kohti kirkkoa. Hiljennyimme rukoukseen ja väsyneinä, mutta rukouksen voimalla jatkoimme päiväämme maalien ja seinien seurassa. Inka ja Hanna ahkeroivat pensselit käsissään ja Aarokin tuli myöhemmiin mukaan, kun oli ensin katsellut ankeriaan aamu-uintia. Minä taas pysyin hieman sivummalla niiskuttaen ja niistäen. Nuha onneksi helpotti, kun kipaisimme apteekkiin hakemaan parannuskeinoja. Mielestäni talo on hyvällä mallilla, kiitos maalin ja ahkeran naulojejn naputuksen.

Nyt yhdessä maalien kimppuun.

Hanna suojautui paarmoilta ja pukeutui valkoiseen haalariin.

Päivän maalausurakan jälkeen suuntasimme asuntoomme pesulle ja laitoimme päällemme jotain siistimpää. Hoidimme maalausvaatteemme pesuun  ja astelimme nälkäisinä Libleen. Tilasimme maukkaat ateriat ranskalaisia, lihaa ja riisiä tomaattikastikeessa. Hannan , Inkan ja minun ateriat kruunasi värikäs hedelmäsalaatti jäätelöllä. Astuimme ulos Liblestä tyytyväisinä ja kupu pullollaan. Ruokailun jälkeen kävimme datailemassa ja ripustimme pyykkimme kuivumaan  ja keräsimme kuivat, puhtaat ja raikkaat vaatteemme uuteen käyttöön.

Ruoan jälkeen on tietysti hyvä käydä makuulle. Päätimme siis mennä asuntoomme päiväunille, joita olimme odottaneet jo aamusta asti. Inka, Hanna ja Aaro painoivat päänsä tyynyyn ja minä lähdin puhumaan tärkeää puhelua. Sain asuntoasiani kuntoon Järvenpäässä, joka on siis tuleva opiskelupaikkan:) Huomenna saamme jännittää tietoa siitä, miten Hannan käy Kauniaisten musiikkilinjan kanssa. Tsemppiä Hanna!:)

Päiväunemme  loppuivat siihen, kun Jaan soitti ja pyysi meitä viettämään yhdessä iltaa hänen ja naulannaputtajamiesten kanssa. Asiaa ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, pakkasimme uintikamppeet mukaan ja kävimme ostamassa makkaraa grillattavaksi. Hyppäsimme autoon ja ajoimme leirintäalueelle. Uiminen jäi meidän osaltamme väliin, mutta ruoka maistui ja mukavaa oli. Viimeinen ilta täällä Palamusessa mahtavien ja hauskojen remonttimiesten kanssa päättyi kiitospuheisiin. Viimeisen viikon minä, Hanna ja Inka haemme miehistä turvaa Aarosta...

Erkki, Matti ja Ari latasivat grillin täyteen hiiliä. Juhani, Kari, Paavo ja Reijo avasivat sillä välin makkarapaketit.

                                    


Päivä lähenee taas loppuaan. On aika sulkea sekä tietokone että silmät. Heat õõt!

-Anne

Barcelonan sirkus

Miehet olivat valloittaneet työmaamme, joten emme tänään menneetkään samalle työmaalle maalaamaan kuin aikaisemmin. Aarne, jonka saunassa olemme saunoneet, haki meidät kotiinsa kantamaan halkoja. Puupinolla oli oikein kotoisa olo, terveisiä vaan isälle ja äiteelle, että kyllä osaan pinota niin ettei pino kaadu ja päätellä pinon niin että se pysyy pystyssä. :)

Puiden kantaminen oli varsin mieluisaa hommaa, sillä Aarne lupasi lämmittää meille saunan tänäkin iltana. Työ sujuikin erittäin mallikkaasti ja ripeästi, kunnes minua pisti ampiainen leukaan. Pelättyä vompattiefektia ei tällä kertaa onneksi tullut, vaan paukura laskutui vodkalla puhdistamisen ja takaisin työhön palaamisen jälkeen nopeasti. Ampiaisten pesää kuitenkin suihkittiin rankasti myrkyillä, ja hetken aikaa pinosimme puita ihan pihalla vaan, jotta myrkky vaikuttaisi ja enin haju hälvenisi.  

Aarnen ja Tiinan pihalla oli muitakin erikoisia olentoja kuin me. Inka otti kuvia kummallisimmista hyönteisistä.

Tästä tilanteestä puiden kantaminen lähti.

Ja näihin tunnelmiin - voittajafiiliksiinn - se päättyi. Voit vaikka kuunnella Ruudolfin Leijonakuningaslaulun tässä kohtaa. Se kertoo jotain meidän tunnelmoinnista.

Iltapäivällä oli jälleen vuorossa huippusuosittu kesäkerhomme x2. Kummallakin kertaa mukana oli yli kymmenen lasta. Siinä sitten leikimme rahvamajan pihassa ja nurmikoilla peiliä, hippaa, pääolkapääpeppupolvetvarpaatpolvetvarpaatia, viimeistä paria uunista ulos jne. Inka maalasi samalla kaikille halukkaille kasvomaaleilla kuvia. Minäkin maalasin lopulta (kun en enää jaksanut juosta). Tunti kerhojen välissä on edelleen erittäin lyhyt aika tehdä yhtään mitään. Kuitenkin ehdimme sinä aikana tänään pestä koneellisen pyykkiä (ekaa kertaa vasta täällä, jo oli aikakin, huh huh!), käydä kaupassa ja juosta asunnolle viemään ruuat jääkaappiin.

Tällaista maalasin Reimolle (ks. oikea käsi). Ja kehunpa vielä, että muutamaan muuhunkin vetosi kovasti pääkallo punaisilla silmillä ja lieskoilla. Niitä maalasin vielä pari lisää heti perään, nimittäin. ;)

Kerhon jälkeen Jaan kuskasi meidät ja osan miehistä (muut tulivat eri autolla) sinne Aarnen saunalle. Teimme Annen kanssa Palamusesport-kuntopiiriämme sillä aikaa kun muut miehet saunoivat. Sitten söimme ja menimme saunaan. Oikeasti pitäisi tietenkin ensin käydä saunassa ja sitten syödä vasta (ehe ehe).

Tässä vielä kuva saunasta, tai sen pesutilasta. Saunassa oli niin paljon höyryä ja saunojia, jotta en sitten siellä kovin paljoa kuvannut... Herralle kiitos saunasta. Olen sitä mieltä, että tänne Viroon pitäisi ilman muuta rakentaa paljon lisää saunoja. Se olisi ihan kaikkien etu.

Uus päev

Uusi päivä... Tänä aamuna oli pirteämpi olo kuin viimeksi. Illalla tuli mentyä aikaisemmin nukkumaan ja aikataulu oli selvempi. Kirkkoon mentiin taas kymmeneen niin kuin muinakin aamuina. Kirkkoon tuli porukkaa Ikaalisista. He olivat työmiehiä, jotka olivat jo edellisenä iltana saapuneet Palamuseen. Me rukoilimme alttarin äärellä ja luin erään raamatun pätkän. Kohtaa oli vaikea löytää, koska en tiennyt mikä sopisi aiheeseen.

Aamuinen työvaihe.

Tähän jäimme viimeksi. Meillä meni koko päivä maalaamiseen. Aloitimme joskus klo 11.00 ja lopetimme 18.30. Työpäivä oli pisin tähän mennessä, sillä yleensä lemme olleet hard workissa kolmisen tuntia päivässä. Maalasimme uudestaan keltaisella sivuseinät ja välitot. Työskelelimme vähän käsi ja niska vinossa tikkailla. Joskus 14.30 pidimme tauon. Kävimme asuntolassa hakemassa rahat ja menimme syömään. Ruoan jälkeen palasimme töihin. Kun olin maalannut hetken, huomasin minulla oli väärät kengät ja palasin asuntolaan vaihtamaan ne. Palattuani takaisin sain uuden homman.

Välikaton poistamista. 

Kun muut maalasivat, minulle annettiin tehtäväksi poistaa edestä välikattoa (toiselta puolelta). Tehtävä oli vähän haastava, koska olin tikkailla sorkkaraudan kanssa ja minun piti varoa sähköjohtoa ja romauttamasta päällikattoa. Lahojen lautojen välistä putoili kokoajan roskaa ja niistä löytyi tyhjiä linnunpesiä.

Vihreä Lada.
Tämän löysimme kaupan läheltä

Miehet saivat aikaan kovan sotkun. ;)

 Illanvietto.

Täällä vietimme iltaa lauleskellen ja vähän läppää heittäen. Itse luulin aluksi kuvan oikeassa alareunassa olevaa istutusta nuotiopaikaksi mutta siinä kasvoikin tuija(ei näy kuvassa). Vitsailin miten voisimme paistaa makkaroita, kun niitä oli mukana. Söimme kuitenkin ainoastaan suklaakonvehteja (paitsi minä). Joessa uiskenteli sorsia ja kutsuin niitä imitoiden niitä.

Uus mäng!!!

Voi aamuherätys... Eilinen iltamme venähti jälleen kerran hieman pitkäksi ja nukkumaanmeno meni myöhäiseksi. Aamulla sen sitten huomasi. Tosin olimme hyvin iloisia siitä, että saimme ensimmäisen herätyskellon soiton jälkeen nukkua vielä melkein puolitoista tuntia, kun Annen kello soittikin jo puoli 8 vaikka oikeasti olisi pitänyt herätä vasta lähempänä yhdeksää...:) Aamutoimien ja aamupalan jälkeen (jotka hoituivat tänä aamuna kaikkein nopeiten tähän astisesta) suuntasimme jälleen avaamaan kirkon ovia ja hiljentymään hetkeksi alttarin ääreen. Kun olimme saaneet ovet auki ja istuimme hetken penkissä odottamassa Jaania, sisään tuli äiti ja kaksi lasta. Totuttuun tapaan tervehdimme heitä sanomalla "tere". Kun he tulivat peremmälle, yllätyimme kun he puhuivatkin suomea. Siinä sitten kerroimme miksi me olemme täällä ja muutaman asian osasimme kertoa myös Palamusen kirkosta. Tuli hyvä mieli siitä, että he näyttivät olevan kiinnostuneita meidän tekemisistämme täällä :)

Kirkosta päästyämme, suuntasimme kohti työmaata. Tänään oli vuorossa suuren mainoksen poisottaminen, toisen päätyn maalaamista pohjamaalilla (niin paljon kuin sitä riitti) ja pintavärillä maalaamista niin korkealle kuin tikapuumme tänään ylettyivät. Juuri kun saimme työmme tehtyä, alkoi sataa. Tänään oli ensimmäinen oikeasti kylmä ja sateinen päivä. Siivosimme jälkemme talon pihasta ja palautimme tavarat paikoilleen ripeämmin kuin koskaan, johtuen pienestä tihkusateesta ja kiiruhdimme takaisin asunnollemme vaihtamaan lämmintä vaatetta päällemme. Seuraavaksi vuorossa olikin taas maittava ruokailu Lible Juuressa.

Tässä maalaamamme talo. Ylempi kuva perjantailta ja alempi tältä päivältä. Toinen pääty, jota tässä nyt ei näy, on jo koknaan valkoinen ja yli puolenvälin keltainen.


Kello 15 olikin jo aika aloittaa taas maanantaiseen tapaan kesäkerho, jota lapset innokkaasti odottivat. Tällä kertaa olimme sisätiloissa, koska ulkona satoi. Paikalle ilmestyi tällä kertaa neljä lasta. Kahden tunnin ajan mängimme (leikimme) erilaisia leikkejä ja teimme puuhelmistä kaula-, käsi- ja nilkkakoruja. Sitten oli tunnin hengähdystauko, jolloin emme jaksaneet tehdä juuri mitään vaan keräsimme voimia seuraavaan koitokseen, eli klo 18 alkavaan kerhoon. Nyt paikalla oli 5 lasta. Tuolloin jatkoimme mängimistä ja värittelimme värityskuvia sekä pidimme pienimuotoisen iltahartauden. Lasten mielestä kerho ei loppunut vielä hartauteenkaan vaan he omatoimisesti jatkoivat tuolileikkiä eivätkä olisi millään lähteneet kotiin :) Lasten lähdettyä kohti kotia, heidän iloinen nauru ja puheensorina jäivät vielä hetkeksi aikaa soimaan korviimme. Koko päivän olemme puhuneet suomen ja eestin kieltä sekaisin, joten tässä ei enää kohta tiedä mitä kieltä pitäisi puhua.

Loppuilta menikin sitten siihen että vain olimme ja vietimme aikaa yhdessä. Saimme tänä iltana kertoa kuulumisistamme myös rippikoululaisille Ikaalisissa, kun muutama heistä kyseli millaista täällä on ollut ja pyysi kertomaan jotain lähetystyöstä, siitä tuli hyvä mieli :) Annen ja Hannan tehdessä omaa kuntopiiriään, minä ehdin kirjoittaa tätä.
Kaikenkaikkiaan on taas ollut mahtava päivä, sateesta ja kylmyydestä huolimatta. Tänään tänne saapuivat myös muutaman miehen porukka Ikaalisista, jotka tulevat mm. auttamaan meitä talon kunnostamisen kanssa (he vaihtavat muutamia räystäslautoja yms.).
Tässä taisi olla oleellisimmat asiat tältä päivältä. Jatkakaamme taas huomenna. Heat õõt :)

-Inka

Häda korral purustage klaas!

Oli ihana nukkua tänään pitkään, kun kellomme pärrästi vasta kello 9.30. Nousimme, söimme ja vedimme päällemme siistit vatteet jumalanpalvelusta varten. Saavuimme kirkkoon muutamia minuutteja ennemmin, koska Jaan oli luvannut näyttää Raamatun kohdat, jotka meidän tulisi lukea jumalanpalveluksen aikana. Ajattelimme olla reippaita ja astelimme kirkon eturiviin istumaan.Se ei kuitenkaan ollut kovin hyvä idea, koska jumalanpalveluksen aikana selvisi, että sen kaava suomalaiseen jumalanpalvelukseen verrattuna oli aivan erilainen. Tiirailimme sitten aina olkamme yli, että koska täytyisi nousta seisomaan ja koska taas istuutua. Minulle itselleni oli yllätys se, miten pitkään jumalanpalveluksessa täytyi yhteensä seisoa. Onneksi oli hyvin nukuttu yö takana. Oli hienoa osallistua myös ehtoolliseen, joka aloitettiin toivottamalla Jumalan rauhaa.

Jumanlanpalveluksen jälkeen astelimme kauppaan. Teimme ostoksia, joilla täydensimme sekä jääkaappiamme että karkkihyllyjämme. Kun olimme hetken levähtäneet asunnossamme, suuntasimme Lible Juureen ja tilasimme maittavat ateriat. Oli lihapallia, fiikartulia ym. herkkua. Jaan oli maininnut konsertista, jota menimme kuuntelemaan. Se oli hieno esitys Latvian kansantanssi-/kansanlauluryhmältä. Huikeaa oli se, miten minä ja Hanna pääsimme myös osallistumaan heidän tanssieitykseen ,kun he hakivat yleisön joukosta osaavia ja innokkaita tanssin ystäviä seurakseen.

 Tanssin, laulun ja taputusten jälkeen tallustelimme Raamatut kädessä pitämään omaa Raamista ja samalla hankkimaan väriä kalkkunakoivillemme ja -käsillemme. Kello 5 meillä oli sovittu "treffit" Jaanin kanssa. Suunnitelmana oli lähteä uimaan ja sen jälkeen menisimme Jaanin luo syömään ja katsomaan Kevade-elokuvaa. Olin tänä kesänä ensimmäistä kertaa uimassa ja uimaseurakseni sain Hannan ja Loon. Hauskaa oli ja uimahosutkin täyttyivät hiekasta:)Jaanin luona saimme syödä riisiä, salaattia ja maukasta lohta, nam. Jälkiruoaksi saimme vadelmaleivosta. Nautimme hyvästä ruoasta ja elokuvasta Jaanin perheen sekä hänen äitinsä seurassa.

 Iltamme Jaanin luona päättyi, kun minä ja Hanna totesimme, että oli aika lähteä lenkille. Vedimme siis taas lenkkitossut jalkaamme ja suuntasimme tunnin lenkille monien ihmeellisten hajujen keskelle. Inka ja Aaro viettivät aikaansa sillä välin Rahvamajassa datailun parissa. Myöhemmin myös minä ja Hanna pääsimme koneen ääreen, joten päivä taitaa olla pulkassa. Vielä pitää suorittaa suihkussa käynti, iltapalan syönti ja hampaiden pesu. On aika mennä nukkumaan!:) -Anne PS. Herralle kiitos tästä ihanasta päivästä!:)

Saunasta musumäelle

Tänään taas saan kirjoitella kahdesta päivästä. Jippii! X) Mutta ihan ensimmäiseksi eilisen päivän asu, johon kuuluvan paidan shoppailin Palamusen paikalliselta kirppikselta eurolla. Huomatkaa neonvihreän pääkallon alla hurmaava teksti "Danger" ja älkää huomatko sotkuista kämppää taustalla. Vasta asunnolla sovittaessa huomasin, että ohops, liian lyhyt. Hard workissa käytin siis edelleen samaa valkoista (no se oli vielä alkuviikosta sen värinen) toppia kuin aiemminkin näiden USA:sta tuotujen mustien(!) itselyhyhennettyjen farkkujen kanssa.

Eilinen olikin erittäin merkittävä päivä. Siirryimme nimittäin valkoisesta pohjamaalista sinapinkeltaiseen päällysmaaliin työmaalla. Talon molemmat sivuseinät ovat nyt keltaiset kuten myös osa sen oven- ja ikkunanpielistä. Päätyjä voidaan maalata vasta kun oikeat työmiehet ovat vaihtaneet sinne jotain uusia räystäspuita tms. Niin ja tuo jättikokoinen mainos pitää saada myös pois, jotta päästään maalaamaan senkin alta. (Kuvassa menossa vielä valkoinen pohjamaali...)

Merkittävää oli myös ensimmäisen "Suvenoorten ringin" eli meidän kesäkerhon vetäminen. Mainoksia oli kirjoiteltu ja tulosteltu ja teippailtu ilmoitustauluille ja annettu suoraan lapsille jo etukäteen. Ja tittidii! Paikalla oli uskomattomat 13 lasta! En edes tiennyt täällä olevan niin montaa. :D Herralle kiitos! Huomattiin vain siinä tauolla, joka kerhojen välillä pidettiin, että tunti on aika pieni toipumisaika niin villistä menosta. Toinenkin kerhokerta meni kuitenkin mainoisti, vaikka nyt lapsia oli enää puolet ensimmäisen kerhokerran määrästä. Tarkoitus olisi pitää kerhoa joka toinen päivä, eli maanataina seuraava kerta ja uudet leikit. 

Kolmas merkittävä asia eilen oli se että PÄÄSTIIN SAUNAAN JA SAATIIN SYÖDÄ UUSIA PERUNOITA, HALLELUJA! Eräät Palamusen "kesäteatterissa" esitettävässä näytelmässä mukana olevat seurakuntalaiset kutsuivat meidät kotiinsa saunomaan ja syömään. Ja täytyy kyllä sanoa että se oli ihan mahtavaa! Siltä reissulta tultiin kuitenkin niin myöhään ettei viime yönä jaksettu enää tulla datailemaan tänne rahvamajaan ja eilisen blogi jäi kirjoittamatta. Menimme yöllä suoraan asunnollemme, kolmanteen kerrokseen hipihiljaa ja pesemään kissanhajuista mikroa. En tiedä mikä sinne oikeasti on edellisellä omistajalla räjähtänyt, mutta sen sisäkatto on ihan oranssinruskea ja haju on melkoinen... Tai oli. Tänä yönä pestään vielä toisen kerran niin sitten pitäis helpottaa ja mekin päästään lämmittämään roiskeläppiämme.  

Ja tähän päivään. Aamulla kävimme avaamassa Palamusen kirkon ovet ja sytyttämässä parit tuikut ja rukoilemassa alttarilla, kunnes Jaan tuli paikalle lapsineen. Lähdimme suoraan kirkon pihasta Tarttoon hansamarkkinoille. Siellä oli p a l j o n nähtävää. Aamupäivällä Jaan esitteli nähtävyyksiä, kuten erittäin suuren kirkon kolmasosan ja matalan musumäen (suomeksi pusumäki).Tämä nähtävyys löydettiin ihan itse...

Sitten heitimme tikkaa ja kiipesimme torniin. Ruokataukomme venähti aika pitkäksi, sillä pizzoja ja jälkkäriä ja laskua joutui odottelemaan kutakin jokseenkin kauan. Ruuan jälkeen Jaan lähti leikkimään Aaron, Loon ja Olavin kanssa jonnekin ja me suvinooret menimme leikkimään keskenämme markkinakojuille. Tuliaisiakin tuli ostettua sen lisäksi mitä kukin itselleen hankki. Illalla puoli yhdeksältäkin tuntui vielä siltä, että koko markkina-aluetta ei ollut ehkä kierretty. Siitä huolimatta lähdimme tyytyväisinä ajamaan takaisin Palamuseen blogin ääreen. Shoppailu on vaan niin rankkaa... Huomista lepopäivää odotellessa.

<3:llä Hanna

Palli visata koos lapsta

Herralle kiitos, että saimme tänäänkin herätä aurinkoiseen ja suht lämpimään aamuun. Ensitöiksemme kävimme avaamassa kirkon ovet ja hiljennyimme muutamaksi minuutiksi rukoukseen alttarin ääreen, jonka jälkeen oli hyvä jatkaa päivän muuta ohjelmaa.
Jaan oli poissa koko päivän, joten saimme selviytyä keskenämme päivän hard workista ja muusta ohjelmasta. Se ei tuottanut ongelmia ja mielestämme selviydyimme tämän päivän urakasta paremmin kuin hyvin. Sitä en sitten tiedä maalasimmeko ahkerammin hämähäkkejä (niitä oli meinaan paljon!) ja nurmikkoa kuin talon seinää, mutta jokatapauksessa valmista tuli. Pääsimme juuri niin pitkälle kuin oli tarkoituskin. Eilinen puoliksi valkoinen talo on nyt jo lähes kokonaan valkoinen.

Töiden jälkeen suuntasimme tuttuun tapaan ensin kämpille siistiytymään ja sitten syömään. Kyllä oli taas hyvää ruokaa! Vatsat täynnä menimme kauppaan ja ostimme pakolliset ilta-ja aamupalatarpeet. Tämän jalkeen olikin aika pitää viikon ensimmäinen "lepohetki". Lueskelimme lehtiä, kuuntelimme musiikkia ja söimme karkkia......taisi siinä itse kukin myös torkkua pienen tovin.

Unentokkuraisina selvisimme kuin selvisimmekin ulos kämpästä ja yritimme näyttää virkeiltä mennessämme taas katsomaan, josko kerrostaloalueen lapset haluaisivat taas leikkiä kanssamme. Ja hehän halusivat :) Ensimmäisenä palasimme jalkapalloa, josta kaikki niin tytöt kuin pojatkin innostuivat. Peli sujui kaikinpuolin hyvin ja kaikki olivat innokkaasti mukana, kunnes tytöt väsähtivät ja siirtyivät sivummalle istumaan. Muiden jatkaessa pelaamista, menin tyttöjen kanssa maalaamaan kasvoväreillä. Tämän päivän hittikuviksi osoittautuivat perhonen, prinsessa, käärme ja hevonen. Kun meidän oli aika lähteä, jaoimme vielä lapsille laput joissa oli tietoa tulevasta kesäkerhosta, jota alamme huomisesta alkaen vetää joka toinen päivä.

Palasimme takaisin kämpälle ja valmistauduimme illan kesäteatteriin. Halusimme mennä katsomaan näytelmää nimeltä "Nõiutud kevade", joka perustuu Oskar Lutsun kirjaan. Tai ilmeisesti näytelmässä oli kyse siitä, että kirjan henkilöt ihmettelivät sitä, miksi kirjailija oli tehnyt henkilöistä juuri sellaisia kuin he olivat.. Kesäteatteri eestin kielellä oli kokemus sinänsä vaikka kielestä emme juuri mitään ymmärtäneetkään, lauseen sieltä, toisen täältä.

Hupsista keikkaa, kello on taas jo aika paljon, joten ehkä on aika siirtyä unten maille. Kiitollisin mielin saamme tänäänkin mennä nukkumaan. Hyvää yötä, Jeesus myötä!

P.S. Kävimme tänään paikallisella kirpputorilla, josta jokaiselle löytyi myös jotain ostettavaa. Ja kerrottakoon vielä sekin, että jos paikalliset lapset ovat innokkaita ja aktiivisia, eivätkä pelkää lähestyä meitä, täällä myös kärpaset ovat paljon tuttavallisempia... Tunkevat milloin silmään, milloin suuhun tai korvaan.

-Inka

Elämä ilman musiikkia on ku lietesäiliö ilman paskaa.

Maalarit maalasi taloa, valkoista ja valkoista, kello 15 aikaan sanoivat nyt mennään syömään...              

Tänään heräsimme virkeinä ja intoa puhkuen uuteen ja jännittävään päivään. Aamupalamme koostui teestä, leivästä, Fitness-muroista, kahvista ym. Kello 10 aikaan käppäilimme kirkkoa kohti ja hiljennyimme rukoukseen. Tämä antoi meille voimaa ja hyvää mieltä päivän tuleviin koitoksiin. Päästyämme ulos kirkosta sadetta piskotteli taivaalta, mutta emme antaneet sen estää meitä toteuttamasta tulevaa hard workia. Astelimme pensselit, tikkaat ja maalipurkit kourassamme kohti kellertävää ja rapistunutta suurta mummon mökkiä. Huokaisimme, kikkailimme tikkaille ja aloimme raaputtaa maalia odottaen samalla tulevaa maalausurakkaa. Meistä löytyi niin paljon tehoa, että maalia roiskui sekä seinälle että vaatteille. Lopetimme maalaamisen noin kello 3 aikaan, siivosimme tarvikkeet ja veimme ne suojaan. Jatkamme huomenna taas iloisin mielin. Minä itse olen hyvin tyytyväinen tämän päivän tulokseen.

Maalausurakan jälkeen olimme ansainneet ruokatauon. Menimme samaiseen kapakkaan kuin eilen ja mättäsimme mahaamme hamburgeria, viineriä ja friikartulia. Seuraava tehtävämme oli jakaa tulevan Kesänuorten kerhon mainoksia. Teippasimme niitä siis jokaiseen vastaantulleeseen ilmoitustauluun ja astelimme sen jälkeen iloisina kauppaan ostamaan "muutaman" tarpeellisen tavaran poistaaksemme asuntomme "miellyttävää" hajua. Listalla oli siis etikkaa ja ruokasoodaa, mutta astuessamme ulos kaupasta oli jokaisen syli täynnä kaikenlaista hyväskää. Raahasimme kaikki ostoksemme kotiin ja maistelimme jokaista ostamaamme tuottetta. Latasimme vedenkeittimen täyteen etikkaa toivoen, että se puhdistuisi. Lopputulos oli häikäisevän puhdas. Ruokasooda-vesi seoksen vaikutusta mikron ja jääkaapin hajuun odotamme vielä muutaman päivän. Sen jälkeen oli aika lähteä aloittamaan ensimmäistä kerhokertaa.

Saavuimme Rahvamajalle, mutta jouduimme toteamaan, että lapset eivät vielä olleet löytäneet tietään sinne. Päädyimme siis vaihtoehtoon lähteä etsimään niitä itse. Me kiertelimme ja kaartelimme, bongasimme jalkapallo- ja koripallokentän sekä minulle tärkeän urheilukentän. Saimme tehdä vielä muutaman havainnon ennenkö kohtasimme leikkiviä lapsia. Se oli mielestämme niin hyvä "saalis", että lähestyimme heitä varovasti ja annoimme heidän tuntea olonsa turvalliseksi. Pian he kuitenkin innostuivat heittelemään kanssamme frisbeetä ja ilo loisti heidän kasvoiltaan. Otimme mukaan myös kasvomaalaustarvikkeet ja lapset olivat innoissaan!!! Anteeksi, tytöt olivat innoissaan, pojat rakastuivat frisbeehen ja temmelsivät riemuissaan. Inka ja Hanna, ne taiteellisimmat ihmiset, keskittyivät kasvomaalaukseen. Minä taas selaisin sanakirjaa, yrittäen ottaa selvää toivomuksista, joita lapset halusivat iholleen piirrettävän. Pian pojatkin väsähtivät ja he istuivat seurakseni nurmikolle, saimme opiskella heidän avustuksellaan pienimuotoisen eestin kurssin. Saimme osaksemme paljon naurua ja hymyä. Meininki oli mahtava! Sovimme, että huomenna leikimme taas yhdessä. Olen varma, että lapset odottavat huomista jo innoissaan, ainakaan minä en meinaa pysyä paikallani.

Päivä on pian pulkassa. Suoritamme vain enää pakolliset facebook-datailut ja sen jälkeen minä ja Hanna vedämme lenkkitossut jalkaan ja pyrähdämme lenkille. Päivän päätteeksi vielä iltapala sekä pisut ja pesut. Sen jälkeen silmät umpeen, niinku kukka lumpeen!

On vielä pakko kertoa minun ja Inkan mahtava iltapalakeskustelu siitä kuka on Vesa.
Inka: Kuka on Vesa?
Minä: (Ajatuksissani) Aamupalani, eiku iltapalani!
Inka: Siis häh, mikä?
Minä: Aa, siis isoveli.

Voi vitsit, aivan mahtava päivä! Herralle kiitos!
Head ööd ja homseni!:)

      -Anne

PS. Huomenna opetamme lapsille tutut sanat usko, toivo ja rakkaus = usk, lootus ja armastus.

PALAMUSESSA!

Eilen illalla saavuttiin Palamuseen eli nyt on jo oikeastaan toinen päivämme täällä. Koska varasin ensimmäisen kirjoitusvuoron, joudun - eikun saan - kirjoittaa kahdesta päivästä samalla kerralla. Olen ollut tässä paikassa aikaisemminkin, viikon kesällä 2010, mutta silloin ei mitään blogia vielä ollut keksitty. Me uudet "suvinooret" jatkamme tätä viime kesänä aloitettua traditiota. 
En ole aiemmin kirjoittanut minkäänlaista blogia, mutta ainakin kolme asiaa niistä tiedän. Yksi: omia asioita kuuluu vuodattaa sinne ja kaksi: kakuista pitää ottaa kuvia. Kolmas pakollinen asia on tietysti päivän asukokonaisuus, josta täytyy antaa kaikenlaisia tietoja ja ottaa kuva.

Ensin se kakku. Tätä söin aamiaiseksi. En tosin noin suurta palaa. Söin sitä jo eilen äiteen kans. Nami nami.

Asiaan eli vuodatukseen. Matka alkoi minun osaltani eilen aamulla klo 6:02 Koskuen th-pysäkiltä, jonne isä minut ja valtavat laukkuni vei. Oli HIUKAN haikeaa lähteä. Anne oli noussut samaiseen pikavuoron bussiin jo puolisen tuntia aiemmin. Aaro tuli kyytiin Riitialassa ja Inka Ikaalisten keskustasta. Välikadun pysäkillä heitin Norpalle kotijuuston puolikkaan ja matkalla sulaneen vaniljajäätelöpikarin kesätyöterveisinä Juustoportilta.

Bussimatkalla Helsinkiin ehdittiin nukkua ja lukea ihan tuore Aamulehti (aah) ja edellispäivän Ilkka (yyh). Kampin päätepysäkiltä lampsimme tavaroinemme kauppakeskukseen ostamaan ruokaa. Kaikkien syötyä ainakin jotain lähdimme etsimään paikallisbussilaituria 20, jota ei erään bussikuskin mukaan ollut edes olemassa. Löydettyämme omin päin Helsingin 9 ja 3/4 laiturin ja bussin, päätimme odottaa seuraavaa bussia, jotta tavarammekin mahtuisivat yhtä aikaa kanssamme autoon. 

Bussi vei meidät kätevästi jotain möykkyistä reittiä satamaan suoraan Siljan terminaaliin. Siellä otimme liput itsepalveluautomaatista, Inka venäjnkielisenä versiona, jottei liian helpoksi mene. Laivaan piti kävellä käytävää pitkin karkeasti arvioiden noin 10 km - siltä tuntui niiden laukkujen kanssa - mutta ehdimme sinne oikein hyvin. 

Laivassa valtasimme sisäkannelta alueen tavaroillemme ja siinä vähintään yksi meistä päivysti kerrallaan muiden käydessä vessassa (reissun siihen mennessä ensimmäisessa ilmaisessa) ja ostamassa karkkia. Joku saattoi vähä nukahtaakin välillä... 

Tallinnassa käytävä laivasta pois oli huomattavasti lyhyempi. Satamassa meillä oli kuitenkin sellainen ongelma, ettemme tienneet missä rautatieasema eli "baltijaami" (tai joku sen kuuloinen) oli, ja vastaan tuli vain suomalaisia matkalaukkuineen. Siispä suuntasimme kaupungille päin ja kaikkia osaamiani kieliä käyttäen ja kaikilta (tosi monelta) ei-suomalaisilta näyttäviltä kysyttyämme menimme raitiovaunulla(!) asemalle. Epätoivo oli jo vallannut meidät, mutta meillehän jäikin jopa 15 min aikaa ostaa liput ja löytää oikea laituri.

Vaikeinta oli löytää oikea laituri, mutta sekin onnistui ja pääsimme vihdoin junaan. Pelasin melkein koko parin tunnin matkan shakkia Aaron kanssa, yhtä ja samaa peliä, josta ei meinannut tulla loppua (koska minä nukuin aina siirtojeni välillä Aaron miettiessä omaa seuraavaa siirtoaan). Inka ja Anneli nukkuivat ja söivät karkkia. Eivät tosin samaan aikaan. Herättyään söivät ja syötyään nukkuivat. Tartossa Jaan oli asemalla perheineen vastassa ja siellä kävimme jäätävän isossa ja hienossa marketissa ostamassa ilta- ja aamupalaa.

Huikean shoppailukierroksen jälkeen ajoimme viimein Palamuseen. Emme majoitu rahvamajaan kuten kesänuoret ennen meitä, sillä siellä on muita asukkeja niin ettemme sekaan mahdu. Jaan on järjestänyt meille asunnon kerrostalosta. Se on aika karu, mutta siitä lisää myöhemmin. Ensimmäisen yön täällä nukuimme sikeästi totuttuamme hajuun. 

Tässä kuva päivän asukokonaisuudesta. Paidat saimme Ikaalisten srk:lta. Inka on painanut kuvat. Kristuksen vaaleansiniset sissit ovat vaihtuneet vaaleanpunaisiksi Kristuksen misseiksi (paitsi Aaro, joka on sitten possu). 

Aamulla menimme cooliin kirkkoon aamuhardeen ja sieltä Jaan kuskasi meidät vanhainkotiin esiintymään. Aika monella vanhuksella oli ollut hiljattain synttärit, joten lauloimme muiden laulujen lisäksi "Paljon onnea KAIKKI" ja söimme rusina-omena-suklaapullaa. Keikan jälkeen vietimme aikaa Kalevipojan museossa siinä jossain aika lähellä. 

Iltapäivällä palattuamme kävimme Palamusen paikallisessa kapakassa (ainoassa) syömässä ranskalaisia erilaisilla lisukkeilla. Sitten suunnittelimme kolmen viikon ohjelmamme ja lähdimme Jogevaan kauppaan ostamaan leipää ja vettä (ei me niin köyhiä olla mutta kaikkea muuta jo oli jääkaapissamme eiliseltä). Nyt olisi tarkoitus viettää vähän vapaa-aikaa. Eli minä ja Anneli lähdetään treenamaan ja Inkasta ja Aarosta en sitten tiedä. 

Koitin kovasti laittaa kuiviksia mukaan, koska niitä te kaikki kuitenkin kaipaatte kun olen täällä. Eniten jännittää montaki kirotusvihrettä tuli tehtyä ja kauanko niistä saa kuulla. X) 

terveisin Hietikko 

on the road...

Tänään klo 07.15. Inka hyppäsi Ikaalisten vanhasta kauppalasta Seinäjoki-Helsinki pikavuoron kyytiin, jossa Anne, Hanna ja Aaro jo olivat. Kesän 2012 kesänuoret ovat lähteneet matkaan :) Ilmassa oli aamuauringon tuomaa toivoa, lämpöä ja iloa, kutkuttavaa odotusta ja hitusen haikeutta. Noiden rakkaiden nuorten mukaan olisin mieluusti lähtenyt minäkin - mutta aikani on vasta 2 viikon kuluttua.

Kotiin kävellessäni mieleen tuli virren 105 sanoja: "Aurinkomme ylös nousi..." Niin, Kristus on aurinkomme. Hän on noussut ylös ja siksi nuoret saavat tänään lähteä Eestiin kertomaan siitä muille. Sydämeni iloitsee nuorista, Palamusen seurakunnasta ja sen ihmisistä, Kristuksen rakkaudesta. Kiitos Jeesus :) Kannetaan Aaroa, Annea, Hannaa ja Inkaa rukouksissa Isän syliin. Se on huikean tärkeää.


Kristus kanssani, Kristus sisälläni.
Kristus takanani, Kristus edessäni.
Kristus vierelläni, Kristus voittajani.
Kristus lohduttajani, Kristus vahvistajani.
Kristus allani, Kristus ylläni.
Kristus levossa, Kristus vaarassa.
Kristus kaikkien rakkaitteni sydämessä,
Kristus ystävän ja vieraan suussa.

(Pyhän Patrikin Rintahaarniska)