Rakkaus muuttaa ihmistä

Aamuinen auringonpaiste ei tehnyt poikkeusta lauantainakaan. Ikkunasta ulos katsoessa näkymä oli kuitenkin hieman erilainen, etupihalle oli pystytetty erilaisia kojuja ja ihmisiä kulki ympäri piha-aluetta. Se, mistä oli kyse, selviää tämän tekstin edetessä.

Perus aamutoimien jälkeen pääsimme nauttimaan kirkon viileydestä, sillä klo 11 siellä pidettiin lyhyt jumalanpalvelus. Aika paljon ymmärsimme puheista ja puhuttelevin lause taisi olla "rakkaus muuttaa ihmistä". Raamatunkohtina olivat mm. Matt.5:38-48 ja Ps.91. Tänä lauantai päivänä tuli kuluneeksi 75 vuotta jostakin Eerikveren suuresta tragediasta ja jumalanpalvelus oli osa tämän muistopäivän viettoa. Jumalanpalveluksen jälkeen osallistuimme noin tunnin mittaiseen muistojuhlaan, joka pidettiin muutaman kilometrin päässä Palamusen keskustasta. Siellä paljastettiin muistokivi ja pidettiin muutamia puheita sekä kuultiin pari musiikkiesitystä. Tilaisuus oli ihan mielenkiintoinen. Tapasimme myös uuden papin, hän vaikuttaa mukavalta.

Muistokivi.

Soittajat.

Takaisin keskustaan päästyämme, meininki siellä oli hieman eri kuin sieltä lähtiessä. Väkeä oli jo paljon enemmän ja kaupan lähistöllä sekä muutaman kadun varressa oli vieri vieressä paljon moottoripyöriä, yhteensä useampia tuhansia. Ei ihan perusmeininkiä.. Kuremaalla järjestettiin jonkinlainen motoristitapahtuma ja Palamusekin sai osansa siitä. Täällä oli kai ollut motoristien ohimarssi, mutta se jäi meiltä näkemättä muistojuhlan takia. Ruokakojuja, käsityökojuja, musiikkia ja yhdessä oloa. Ehkä tässä oli hieman esimakua syyskuun isoista markkinoista, joissa kukaan meistä ei ole vielä päässyt käymään.

"Muutama" moottoripyörä...

Kojut hävisivät yhtä nopeasti kuin ne oli pystytettykin.

Ilta seitsemän aikaan suuntasimme vielä läheiselle kerrostaloalueelle kasvomaalit mukanamme ja jäimme odottelemaan, josko lapset löytäisivät luoksemme. Noh, aikamme siinä istuskeltuemme ja itseämme maalailtuamme, paikalle tuli kuin tulikin lapsia, suurin osa vanhoja tuttuja. Lopulta heitä oli yhteensä 10 :) Melkein kolme tuntia meni niin ettei huomattukaan. Lapset viihtyivät ja niin viihdyimme mekin.

Sunnintaikin oli niin ikään aurinkoinen, joskin hieman viileämpi päivä, mikä ei meitä haitannut yhtään. Päinvastoin. Klo 11 menimme jälleen kirkkoon, perus sunnuntai aamun messuun. Yllättävän hyvin pysyimme menossa mukana ja ehtoollisellekin ymmärsimme mennä. Messun jälkeen oli kirkkokahvit jossa tapasimme kyläläisiä ja aktiivisia seurakuntalaisia. Osa oli tuttuja, osa uusia kasvoja mutta yhteisessä kahvipöydässä oli silti leppoisa tunnelma. Tiina ja Arne esittelivät meidät ja miesporukan seurakuntalaisille ja jälleen kerran saimme kuulla, miten otettuja ja kiitollisia he ovat siitä, että haluamme tulla ja olla täällä Palamusessa heidän apunaan ja miten paljon iloa meistä on. Mitäpä tähän voi muuta sanoa kuin kiitos. Kahvihetken lopuksi pidimme vielä lyhyesti palaveria mm. palamuselaisten mahdollisesta vierailusta Ikaalisiin ja seuraavien viikkojen töistä.

Loppupäivä menikin pitkälti levätessä ja toinen toistemme seurasta nauttiessa. Saimme nauttia myös sateesta ja siitä ettei ollut niin kuuma ja hiostava ilma. Tämän viikonlopun päälimmäiset tunteet ovat ilo ja kiitollisuus. Kiitämme levosta, paikallisista ihmisistä, toisistamme ja seurakuntien välisestä yhteydestä. Fil. 2:1-5, 13.