Eilisen lauantain kohokohta oli ehdottomasti illan konsertti, jossa teemana oli Mozartin musiikki. Kirkko oli täynnä väkeä. Kunnon sinfoniaorkesteri ja viisi solistia, jotka lauloivat yhdessä ja erikseen. Mielettömän lahjakkaita laulajia ja uskomatonta eläytymistä. Siinä kuunnellessa kyllä hetkeksi unohti kaiken muun ympärillä tapahtuvan. Konsertti kesti lähes kolme tuntia, sisältäen 45 minuutin väliajan, mutta lopulta se ei edes tuntunut pitkältä. Onneksi ei satanut, niin väliajalla pystyi olemaan ulkona. Jossain vaiheessa kuulin, että jotkut ihmiset puhuvat sujuvaa suomen kieltä ja lopulta löysinkin kaksi pariskuntaa pihalta. Oli pakko käydä kysymässä, mistä päin he ovat. He olivat vähän yllättyneen näköisiä, kun yhtäkkiä joku tulee puhumaan heille suomea. He olivat tulleet Kaarinasta ja muutama sana heidän kanssaan vaihdettiin. Hauska kohtaaminen :) Konsertin lopuksi sain vielä olla avuksi mm. tuolien paikalleen laittamisessa.


Sunnuntai aamu valkeni sateisena ja harmaana. Kovin kauaa ei tarvinnut arpoa, nousisinko nyt vai kohta, sillä ikkunassa pörräsi ampiainen ja se piti saada pois mahdollisimman nopeasti. Ampiaisen kiinniottamisen jälkeen sain mennä rauhallisin mielin jumalanpalvelukseen. Paikalla oli minun lisäksi 8 ihmistä (tähän sisältyi pappi ja kanttori sekä kaksi vapaaehtoista suntiota). "Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään." (Matt.18:20)
Tuttuun tapaan kävin syömässä köstri söögituvassa pihan toisella puolella. Sain myös ruokaseurakseni Kadrin ja Timin, kun he tulivat syömään samaiseen paikkaan muutaman minuutin minun jälkeeni. Siinä sitä puhuttiin englanti-eesti-suomi sekoitusta :) Oma kielitaitoni on kyllä melko vajavainen, mutta onneksi seuralaisetkin olivat sen verran väsyneitä eilisestä konsertista, että se ei haitannut niin paljon. Päivä jatkui sateisena, joten ulkona ei tehnyt mieli olla.
Illalla sade kuitenkin taukosi ja päätin lähteä katsomaan, olisivatko lapset ulkona. Siellä niitä oli, kolme pikkutyttöä oli leikkimässä keskenään ja minut nähdessään kysyivät missä kaksi muuta ovat. Vastasin että suomessa ja sitten tyytyivät siihen, että tulin yksin leikkimään heidän kanssaan. Hetken päästä paikalle tuli kaksi vanhempaa tyttöä ja sitten taas pelattiin lentopalloa ja hypittiin hyppynarulla. Pikkutytöt piirsivät katuliiduilla. Kasvomaalitkin kaivettiin esiin. Meinasi tulla ongelma, kun osa halusi pelata palloa ja osa halusi, että maalaan kasvomaaleilla. Noh, vuorottelemalla selvittiin siitäkin ja kaikki olivat tyytyväisiä. :) Siinähän se ilta vierähti nopeasti lasten kanssa touhutessa. Kaikki juoksivat vielä halaamaan, kun olin lähdössä. Kovasti iloitsen heistä.

Lepopäivä

Niin vaan alkaa olla tämä toinenkin viikko lopuillaan, aika kuluu kovin nopeasti. Ajan nopean kulumisen huomaa myös siitä, että tänä aamuna Annen ja Essin herätyskellot soittivat aamuseitsemältä, joka oli merkkinä siitä, että heidän oli aika lähteä paluumatkalle kotisuomeen. Itse nousin aamupalalle heidän kanssaan tuntia myöhemmin. Vielä viimeiset aamupalahöpinät ja sitten saatoin heidät ulos parkkipaikalle. Siitä Arne nappasi heidät kyytiin ja vei Jögevan juna-asemalle. 

Takapihan maisemia

Itse kiipesin takaisin yläkertaan ja huoneeseen, hiljaisuus tuntui hassulta. Jäin odottelemaan, josko olisi jotain hommaa, mitä voisin tehdä. Ketään ei kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut. Noh, sainpahan ainakin levätä tänään kunnolla. Oikeastaan päivän suurin aktiviteetti oli syömässä käyminen ja sen jälkeen kävin hieman kävelemässä tässä lähistöllä.

Iloisen värinen talo :)

Sillä hetkellä paistoi aurinko ja oli lämmintä. Illemmalla sitten taas satoi ja tuuli. Tiina poikkesi vielä illalla kysymässä kuulumisia ja muutama sana vaihdettiin huomisesta päivästä. Katsotaan, mitä se pitää sisällään.

"Ken on luonut kukkasen..."

"Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.

Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti." (Ps.23)

-Inka

Kaikella on aikansa

"Kello löi jo..." 

Inkalla on ollut kärpänen kaverina

kymmenen ja itsellä oli kyllä todella vaikeaa nousta ylös vaikka olimme nyt nukkuneet pitempään kuin normaalisti xD. Hitaaseen käynnistymiseen saattoi myös vaikuttaa itselläni se, että nyt olisi minun ja Essin viimeinen kokonainen päivä Palamusessa. Päivät kyllä sujuneet joutuisasti vaikka emme kokoajan ole tehneet mitään ihmeellisempää.

"Sata sata ropisee pili pili pom..."

Työvälineemme

Nyt töitämme ei haitannut sade sillä pesimme tosiaan kirkonpenkkejä talouspaperilla ja vedellä. Työvälineemme eivät ehkä olleet paljon, mutta kyllä niillä sen lian sai pois, mitä penkkeihin oli kertynyt (ja itseäni ainakin yllätti kuinka paljon sitä oli, vaikka silmällä sitä ei huomannut xD. Homma oli ohi jo tunnissa joten tämän päivän "hard work" olikin aikas kevyt.

"Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla." 

Saarn. 3:1

Kaupassa ollut taideteos

Pitempi tauko antoi pakkaamiselle enemän aikaa ja toiset saivat huilata kun ovat enemmän tautisia xD. (itse en myönnä mitään). Päivä kului leppoisasti taas syöden, jutellen ja kaupassa käyden(itselläni oli vielä työhaastattelu myös välissä). Keli näytti kyllä siltä, etteme menisi lasten kassa leikkimään, mutta toisin kävi kun ilma parani ja päätimmekin kerätä kamat kasaan kun vielä olimme koko kolmikolla ja olimme luvanneet mennä (vaikka menimmekin melkein tunnin myöhässä.)

"Lahjoillasi meitä siunaat..."

Inkan linna

Pallon peluuta

Essin kansainvälinen ruusu

Luomakunnan kauneutta <3

Loppujen lopuksi paikalla oli 7 lasta, mutta eniten leikimme neljän lapsen kanssa(kolme muuta tulivat ihan lopussa paikalle). Essi maalaili, Inkan kanssa leikimme hiekkalaatikolla kunnes yksi lapsista pyysi pelamaan palloa heidän kanssaan. Palloon pelaaminen ja hyppynaru olivat tämän päivän hittituotteet xD. Lähtömme paikalta ol aika pikainen sillä muistimme kolmea vaille kahdeksan, etä Tiina lupasi tulla kahdeksalta Rahvamajalle. Sanoimme nopeat moikat ja kiiruhdimme takaisin majapaikalle. Noo Tiina oli vähän myöhässä, mutta eipä se haittanut loppujenlopuksi. 

"..Sinä voit olla enkeli...."

Inka ei oikee nyt osannu

Tiina tuli kyselemään vointia ja mitä olimme tehnyt. Hän myös kovasti kiitteli meitä ja uteli tulisimmeko Essin kanssa ensi kesänäkin. Siihen on vielä vuosi eikä sitä tiedä mitä se tuo tullessaan joten emme lupailleet mitään xD. Lisäksi hän antoi meille kaikille mukit ja kakkua kiitoksena. Kiittelimme kovasti hänen huolen pidostaan ja lahjoista. Inkan kanssa hän keskusteli mitä he tulisivat tekemään ja halailujen ja heippojen jälkeen menimme vielä kolmistaan syömään iltapalaa ja kirsikka kakkua. Voi kyllä itselläni oli kyynel jo tulla kun Tiina lähti. Hän on vaa niin ihana ihminen <3.

"Lasken matkaan toiveen kauneimman..."

Pakkailua ja valmistautumista huomiseen on oikeastaan enää tämä ilta/alku yö ollut. Herätys seitsemältä soimassa. Saa nähdä onnistuuko oikeasti mutta parempi ois onnistua, jottei juna ja laiva jätä kyydistä xD.

Iltasatunamme tänään oli Joosuan kirjasta 1:9

"Muista, että olen sanonut sinulle: 'Ole rohkea ja luja. älä pelkää äläkä lannistu. Herra sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.'" 

(Totisesti näin on :D)

Tänään erityisesti tuli mieleeni  muuten kappale "laulu sankareista" Pekka Laukkariselta kantsii kuunnella :)

-Kähis

"Kylmä keskiviikko sadetta ja..." 

Sistittävää kivikkoa xD

noo harmaatakin tänään oli, mutta poudalla päivä alkoi ja aamutoimien jälkeen jatkoimme kirkon pihan siistimistä. Olimme noin tunnin ehtineet tehdä työtä kunnes alkoi sataa. Tällä kertaa päätimme odottaa kirkossa jospa se sade malttaisi hellittää piakkoin. Kirkossa istuskelimme jonkin aikaa. Itse pidän kovasti tästä pienestä kirkosta. Tykkään erityisesti laulaa siellä Riihikirkko hymniä ja taas sitä siellä tulikin hyräiltyä. Sade loppui muutamien hetkien jälkeen ja pystyimme hoitamaan homman hyvin loppuun asti. Tämän jälkeen kyllä jalat huusivat hoosiannaa (ainakin itselläni.)

Oli kirkas aurinko ja tummat pilvet yhtäaikaa.

Iltapäivä kului syöden vakari paikassa, levolla(Inka ja Essi vetivät päivätorkkuja kun itse hengasin tabletillani) ja jännittäen sataako vielä illalla vai ei. Saimme myös huomata, että pientä flunssan poikasta on kaikilla ja väsymys ehkä paina kroppaa.(Tuli sopivasti yksi Raamatun kohta joka mielestäni liittyy tähän asiaan kaverilta instassa)

"Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät." 1.Piet.5:10

Meikä pelaili palloa xD

 Emme antaneet tälle kuitenkaan tilaa, sillä huomasimme auringon paistavan siihen aikaan kun lupasimme lapsille, että menisimme paikan päälle. Joten kimpsut ja kampsut kasaan ja kohti kerrostaloalueen leikki paikkaa :D. Käväisimme postin kautta, jotta Essi ja Inka saisivat postimerkkejä kortteihinsa (Itsehän en viitsi lähettää kortteja kun reissumme nyt ei ole kovin kaukana ja aika jonka olen pois kotoa on niin lyhyt). No juups leikkipaikalla oli jo kaksi pienempää tyttöä paikalle ja vähitellen väki lisääntyi kuuteen. Käytössä oli hiekkalaatikko, saippuakuplat, pallo, hyppynaru, katuliidut ja lopuksi vielä kasvovärit. Touhua ja naurua riitti paljon. Lähdimme paikalta "jo" seitsemältä kun piti käydä kaupassa ja Tiinaa nähdä puoli kahdeksan.

Katuliidut käytössä

"Kello käy. Kello käy. Kello käy..."

No kaupalla huomasimme Arnen seisoskelevan ja vaihdoime pari sanaa keskenämme, Tiina oli kaupasas ja siellä vaihdoimme kuulumisia ja saimme Tiinalta uuden tehtävän, joka on kirkon penkkien peseminen (paperlla ja vedellä xD).  Tiina osti meille myös Tiina karkkeja xD(emme ole vielä edes tajunneet maistaa niitä xD). Tämän kohtaamisen jälkeen ilta sujui rentoutuen ja iltatoimien teossa vähän aikaisemmin kuin aikaisempina ehtoina :D. Essillä ja minulla päivään on kuulunut myös perjantai lähdön suunnitteluun (lähinnä pyykinpesua ja itse olen jo pakannut vaatteita ja muuta mitä en enää tarvi) Huomenna vielä lasten kanssa leikkiin koko kolmikolla jos nyt sää antaa myöden xD.

"Luojalta kaksi kättä sain, Luoja kuiskasi rakasta niillä.."

Vähiin käy ennen kuin loppuu  -Kähis

Ps. iltasatuna meillä oli Sef.3:17 <3

"Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, Hän on voimallinen, Hän auttaa. Sinä olet Hänen ilonsa, rakkaudessaan Hän tekee sinut uudeksi, Hän iloitsee, Hän riemuitsee sinusta."

Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta

Edellisessä tekstissä Anne ehtikin jo vihjata, että miehet lähtivät kotimatkalle aamulla. Heipat oli melko nopeasti sanottu ja mun tehtäväkseni jäi ulko-oven lukkoon laittaminen (tässä rakennuksessa kun ovet ovat sellaiset, että ne sekä avataan että lukitaan avaimella). Sen jälkeen jatkoin vielä unia siihen saakka kunnes kello soitti uudemman kerran.

Eilisten puheiden perusteella varauduimme siihen, että hommat alkavat klo 10.30 mutta aamulla tulikin viesti, että se siirtyy klo 12. No eipä siinä, aamupäivä kului leppoisasti oleskellen ja eilisen päivän blogitekstiä kirjoittaessa. Työmatka olikin tänään lyhyt, kirkon pihassa meidän tehtävänä oli nyppiä rikkaruohoja pois kivetyksen välistä. Essi jäi tänään lepäämään, jottei flunssa enää pahenisi. Pari tuntia ehdittiin Annen kanssa työskennellä, kunnes jälleen kerran saatiin vettä niskaamme ja keräsimme kimpsut ja kampsut kassaan ja juostiin sisälle. Hetken päästä paistoi taas aurinko. Ja sitten taas tuli vettä. Sää on tänään ollut jokseenkin epävakainen..

Vakio ruokapaikka oli tänään kiinni, joten ruokalistalla oli nuudeleita ja nakkeja. Mielenkiinnolla seurattiin sään vaihtelua ikkunasta, sillä ajatuksena oli mennä leikkimään lasten kanssa iltapäivälla/illalla, mutta keli ei näyttänyt kovin lupaavalta. Pitkähkön ruokalevon (itse ainakin nukahdin) jälkeen, paistoi kuin paistoikin aurinko eikä tummia pilviä näkynyt enää missään. Jippii! Mukaan pakattiin kasvomaalit, pallo, hyppynaru ja saippuakuplat. :) Hetken aikaa siinä istuskeltiin ja puhalleltiin saippuakuplia ennen kuin ensimmäiset lapset tulivat ulos. Ja jonkin aikaa meni myös siinä, että he uskalsivat lähestyä meitä. Kun luottamus oli jälleen saavutettu, ei leikeissä näkynyt loppua. Hyppynarua hypittiin ja palloa heiteltiin. Kasvomaalitkin kaivettiin pyynnöstä esiin. Tällä kertaa me saimmekin opetella uusia leikkejä, kun lapset innostuivat meitä opettamaan. Ihan kaikesta ei saatu selvää eikä "täti ei oska mängida sita" ollut ollenkaan outo lause illan aikana, mutta sääntöjä soveltaen päästiin lopulta jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen leikkien kulusta. Päästiin sekä laulamaan että kyselemään kysymyksiä ja vastaamaan niihin, se oli mielenkiintoista ja samalla myös huvittavaa :) Lapsia oli kahdesta perheestä yhteensä 4. Lopulta sanoin toiselle pienemmistä tytöistä, joka istui sylissäni, että lähdemme nyt ja olin jatkamassa lausetta, että tulemme huomenna takaisin, kunnes hän kesken kaiken totesi tomerasti että "ei lähe" ja halasi yhä kovemmin. Vähän yli 9 päästiin kuitenkin lähtemään ja lupasimme tulla taas huomenna. Toivottavasti ei sada!

Iloisin ja kiitollisin mielin saa taas painaa pään tyynyyn. Iltasaduksi mieleen nousi sopivasti päivän keskeiseen teemaan, eli lapsiin sopiva kohta Mark.9:33-37 ja Mark.10:13-16 :)

Lämpimiä ajatuksia ja sauna!

Nimesin lastin Inkalandiaksi

Kyl se erottuu kiviaidaks

"Maanantai aamuna..." ehkä vähä vapinaa kun Essi on nyt vähän kipeähkö mutta tuli silti tekee alustavasti töitä viel hautuumaalle. Tällä kertaa mukaamme alussa tuli myös Juhani ja Heikki kunnes heille avattiin kappelin ovet. Heikki tuli hetken päästä takaisin meidän seuraksi (ja siis teki samalla hommia ihan kunnolla) ja saimme kuulla myös hänen historiaa ja ajatuksia asioista. Päivä oli mukavan viileä joten soijaa ei pukannut niin paljoa kuin yleensä xD. Sinnikkyydestään huolimatta Essi jossain vaiheessa lähti lepäämään jottei tauti pahenisi enempää, mikä oli ihan fiksusti tehty. Inkan ja meikäläisen jatkaessa hommia alkoi satamaan pikku tihkua, mutta koska olimme päättäneet tehdä seinämän loppuun emme vielä lopetelleet vaan nautimme märästä työskentelystä.

"Ain laulain työtäs tee..."  

Mun idea löytyi <3

Löysimme myös taas "aarteita" ja tällä kertaa bongasimme minulle rakkaimman aarteen. Vanha sammunut ideani löytyi (eli sammunut hehkulamppu). Inka myös repi pari kantoa irti maasta kovin ottein vielä lopuksi ja siihen mielestämme oli hyvä lopettaa työskentelyt sillä sadekkin jo yltyi ja olimme tavoitteessamme. Kamat siis kantoon ja aarteet oikeisiin paikkoihin. Raskaaltahan se tuntui mutta myös ideani tuli viimein heittää menemään xD.

"Joka ilta kun lamppu sammuu..."

Essin kukka <3

lahja liskot by Inka

Sade esti suunnitelmamme mennä lasten tykö joten päivä meni ruokaillessa ja lepuuttaessa. Jossain vaiheessa Inka oli hävinnyt ja Essi lähti katsomaan pyykkejään. Rupesin ihmettelemään, mihin kaikki häviää, mutta se selvisi kun kävin keittiössä. Tyypit askarteli sitten eivätkä sanoneet meikälle mitää O.o. Essi teki nätin kukkasen ja Inka teki sisiliskoja Tegelmaneille, koska olimme suuntaamassa heille illalla ja ainahan on kohteliasta viedä jotain. Itse liityin askartelemaan myös, mutta itse vain kokeilin, mitä niistä hamahelmistä nyt oikein voi tehdä. Inkan sisiliskoista teimme avaimenperiä luopumalla omista renkaista, mikä teki ihan hyvää mun ketjuille kun niitä renkaita oli tullut vähä turhankin paljoa kerättyä. Askartelujen jälkeen huomasimme, että kaupassa vielä pitäisi käydä ja tunti oli lähtöön aikaa. Inka ja minä sitten lähdimme sadettakin "uhmaten" kaupassa. 

Sateessa Inkalle tuli mieleen sanonta:
 
"Elämässä ei ole tärkeintä suojautua myrskyltä vaan oppia tanssmaan sateessa. "

Luovuuteni tulos kun naru liian lyhyt

Se oli mielestäni hyvä sanomaltaan ja itsekkin näen tärkeänä haastaa itseään, vaikka se ei aina olisi sitä mieluisaa juttua mielestään mutta siitä voi tulla jotain mukavaa. Tämä reissu on kyllä itselleni sen todistanut muutamiakin kertoja jo. Ollut jotenkin todella mukavaa kuinka Jumala on voinut avata silmiä niin uudella tavalla ihan sisältä asti.

"Sydämen silmäni avaa Herra sydämen sulmäni. Sut tahdon mä nähdä. Sut tahdon mä nähdä...."

19.00 Arne oli sanonut hakevansa meitä ja niinhän me tulimme alas tasan 19.00. Ei aiemmin, eikä myöhemmin. Arne ajaa kyllä semmoista rallia, että Juhanin taisi olla hieman haastavaa pysyä perässä, mutta kyllä miehetki lopulta tulivat samaan osoitteeseen. Sauna kuumana meitä jo odotti ja ruokakin oli ihan loppuvaiheessa. No siinä mukavasti syötiin poppoolla kunnes Inka ja meikäläinen mentiin sitten ekana saunaan. Kyllä sen huomaa että suomalaiselle sauna on yksi erittäin tärkee kulttuurillinen juttu xD. Saunan jälkeen saimme vielä kakkua ja teetä :D Tarjoilut kyllä taas 10+ :). Talon isäntä ja emäntä ovat kyllä nii ihania ihmisiä, että huh huh. He huolehtivat meistä niin hyvin että itseäni välillä ihan hävettää, että osaako sitä edes ilmaista heille tarpeeksi selkeästi. Iltaan riitti paljon puhetta, naurua ja ehkä vähän hämmennystäkin  hieman xD.

Sauna <3 <3

"Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus"

Joh. 13:35

Inkan fanittama lattia

Se että tässä asiassa kaikilla on opittavaa, mutta itselleni tuli tämä kohta mieleen kun olimme Arnen ja Tiinan tykönä.Jotenkin vielä erityisesti kun Tiina sanoi että ajattelee meitä kuin omiksi lapsiksi, mikä kosketti ainakin minua paljon. Saavuimme yhdentoista jälkeen takaisin majapaikalle. Äijät lähtevät tiistaina aamulla ja siitä oli myös puhetta illan aikana. Sanoivat lähtevänsä kasilta aamulla. SPOILER Inka meistä ainoostaa heräs sanoo heipat kun muilla oli erinäisistä syistä vähä väsy.

Että näin meidän maanantai saa nähä mitä tiistaista tulee ku lupailtu sadetta ja jotai muuta ku hautuumaa hommaa xD. 

Näillä pohdinnoilla Moro ! -Kähis

Rakkaus muuttaa ihmistä

Aamuinen auringonpaiste ei tehnyt poikkeusta lauantainakaan. Ikkunasta ulos katsoessa näkymä oli kuitenkin hieman erilainen, etupihalle oli pystytetty erilaisia kojuja ja ihmisiä kulki ympäri piha-aluetta. Se, mistä oli kyse, selviää tämän tekstin edetessä.

Perus aamutoimien jälkeen pääsimme nauttimaan kirkon viileydestä, sillä klo 11 siellä pidettiin lyhyt jumalanpalvelus. Aika paljon ymmärsimme puheista ja puhuttelevin lause taisi olla "rakkaus muuttaa ihmistä". Raamatunkohtina olivat mm. Matt.5:38-48 ja Ps.91. Tänä lauantai päivänä tuli kuluneeksi 75 vuotta jostakin Eerikveren suuresta tragediasta ja jumalanpalvelus oli osa tämän muistopäivän viettoa. Jumalanpalveluksen jälkeen osallistuimme noin tunnin mittaiseen muistojuhlaan, joka pidettiin muutaman kilometrin päässä Palamusen keskustasta. Siellä paljastettiin muistokivi ja pidettiin muutamia puheita sekä kuultiin pari musiikkiesitystä. Tilaisuus oli ihan mielenkiintoinen. Tapasimme myös uuden papin, hän vaikuttaa mukavalta.

Muistokivi.

Soittajat.

Takaisin keskustaan päästyämme, meininki siellä oli hieman eri kuin sieltä lähtiessä. Väkeä oli jo paljon enemmän ja kaupan lähistöllä sekä muutaman kadun varressa oli vieri vieressä paljon moottoripyöriä, yhteensä useampia tuhansia. Ei ihan perusmeininkiä.. Kuremaalla järjestettiin jonkinlainen motoristitapahtuma ja Palamusekin sai osansa siitä. Täällä oli kai ollut motoristien ohimarssi, mutta se jäi meiltä näkemättä muistojuhlan takia. Ruokakojuja, käsityökojuja, musiikkia ja yhdessä oloa. Ehkä tässä oli hieman esimakua syyskuun isoista markkinoista, joissa kukaan meistä ei ole vielä päässyt käymään.

"Muutama" moottoripyörä...

Kojut hävisivät yhtä nopeasti kuin ne oli pystytettykin.

Ilta seitsemän aikaan suuntasimme vielä läheiselle kerrostaloalueelle kasvomaalit mukanamme ja jäimme odottelemaan, josko lapset löytäisivät luoksemme. Noh, aikamme siinä istuskeltuemme ja itseämme maalailtuamme, paikalle tuli kuin tulikin lapsia, suurin osa vanhoja tuttuja. Lopulta heitä oli yhteensä 10 :) Melkein kolme tuntia meni niin ettei huomattukaan. Lapset viihtyivät ja niin viihdyimme mekin.

Sunnintaikin oli niin ikään aurinkoinen, joskin hieman viileämpi päivä, mikä ei meitä haitannut yhtään. Päinvastoin. Klo 11 menimme jälleen kirkkoon, perus sunnuntai aamun messuun. Yllättävän hyvin pysyimme menossa mukana ja ehtoollisellekin ymmärsimme mennä. Messun jälkeen oli kirkkokahvit jossa tapasimme kyläläisiä ja aktiivisia seurakuntalaisia. Osa oli tuttuja, osa uusia kasvoja mutta yhteisessä kahvipöydässä oli silti leppoisa tunnelma. Tiina ja Arne esittelivät meidät ja miesporukan seurakuntalaisille ja jälleen kerran saimme kuulla, miten otettuja ja kiitollisia he ovat siitä, että haluamme tulla ja olla täällä Palamusessa heidän apunaan ja miten paljon iloa meistä on. Mitäpä tähän voi muuta sanoa kuin kiitos. Kahvihetken lopuksi pidimme vielä lyhyesti palaveria mm. palamuselaisten mahdollisesta vierailusta Ikaalisiin ja seuraavien viikkojen töistä.

Loppupäivä menikin pitkälti levätessä ja toinen toistemme seurasta nauttiessa. Saimme nauttia myös sateesta ja siitä ettei ollut niin kuuma ja hiostava ilma. Tämän viikonlopun päälimmäiset tunteet ovat ilo ja kiitollisuus. Kiitämme levosta, paikallisista ihmisistä, toisistamme ja seurakuntien välisestä yhteydestä. Fil. 2:1-5, 13.