Lepopäivä

Iltoja! Eli "Heat õhtu", jos oikein arvaan eestinkielisen vastineen. Teija taas 'arvutin' puikoissa.

Tämänaamuinen Jumalanpalvelus oli varsin mielenkiintoinen elämys. Kovin paljon en eestinkielisistä lauluista ja saarnasta ymmärtänyt, tutut Raamatun tekstit kylläkin. Se mikä ensimmäisenä teki tämän pühapäevän jumalanpalveluksesta minulle seikkailun oli ilmeisesti lievänpuoleinen ruokamyrkytys, jonka sain aamiaisella nauttimastani (tai palasta siitä, maistui niin epäilyttävältä, etten syönyt kokonaan) pullasta, jonka olin ostanut ehkä turhan kauan aikaa sitten kaubluksesta. Siinä seistessäni (eestiläisissä jumiksissa seistaan varmaan moninkertaisesti suomalaisiin nähden) alkoi hiipiä huono olo ja huimaus. Vaihdoin jalkaa puolelta toiselle, mutta päätin taistella urhoollisesti. Taistelu kuitenkin lakkasi nopeaan nykäykseen, joka toi suuhuni vatsahappoja. Annoin itseni pudota penkille istumaan - ja säikäyttää samalla Annen, joka seisoi vieressäni.

Mysteerinen ele...

Kolehtivirteen mennessä olo tasoittui sen verran, että uskalsin harkita ehtoolliselle menoa. Ehtoollisella kiinnitimme huomiota erään alttarille polvistuneen eleeseen. Se nosti oikean nyrkkinsä vasemman rintansa päälle. Jaan ilmeisesti rukoili hänen puolestaan tai siunasi hänet, mutta ei antanut viiniin kastettua leipää kuten meille. Ehtoollisen jälkeen sitten järkeilimme ensin keskenämme, mitä tämä salaperäinen ele tarkoitti. "En halua ehtoollista, vaan siunauksen"? Sen lisäksi keksimme joukon muita 'eleitä', kuten "Ei viiniä, olen absolutisti". Oma suosikkini on tosin ehdottomasti:

"Haluan batman-limpsaa!"

Myöhemmin kuulimme Jaanilta tämän mysteerisen eleen tarkoittaneen, että kyseistä ihmistä ei oltu kastettu.

Kuremaan rantaa

 Laglag... Tänään oli todellakin lepopäivä - tai lagauspäivä kuten Jaanille asian ilmaisimme. Tämän jälkeen meidän luonnollisestikin piti selittää hyvin "suomenkielinen" termimme 'lagaus'. Jaan vei meidän Kuremaan, rantaan 'lagaamaan'. Koska oli sen verran koleamman puoleinen päivä, ei huvittanut mennä uimaan, joten todellakin vain lagasimme rannalla, luimme Samuelin kirjaa ja piirtelimme kaikennäköistä.

Amandan oli tarkoitus mennä taas keinumaan, mutta hän jäi jotenkin kummasti matkalla juttelemaan suomalaisen motoristin kanssa, eikä sitten loppuen lopuksi mennytkään keinumaan.

Rannalta menimme Arnen kyydillä heidän luokseen. Kävimme saunassa ja ollessamme syömässä Jaan pääsi myös paikalle. Hän söi kanssamme ja lähti saunaan.

Amanda tutkii...

"Harjoitus tekee mestarin"
totesi Amanda saatuaan letin valmiiksi.
Epäselväksi jäi, oliko tämä harjoitus
vai mestariteos.

Katselimme myös parikymmentä vuotta vanhoja videoita Rainin keikoista ja Amanda letitti samalla päähäni ranskalaisen letin.

Hyvin saunoneina, syöneinä ja Rainin nuoruusvuosiin tutustuneena palasimme takaisin rahvamajaan, jonne saimme aamulla lähteneiden sveitsiläisten tilalle naapureiksemme eestiläisen perheen. Perheen tytär tervehti meitä tomerasti astuessamme Jaanin autosta pihaan: "Tere!"

Vaikka ensin alkuun jännittikin saada uusia naamoja tänne rahvamajaan kanssamme, on loppuen lopuksi ihan hauska nähdä täällä muutakin porukkaa.

Siunattua iltaa teille.

Teija kuittaa.