Matkustamista, matkustamista, matkustamista ja....perillä!

Tämä päivä sisälsi paljon matkustamista, aika tarkalleen 12 tuntia. Miljan sanoin: on nukuttu paljon, syöty vähä ja yritetty muistaa juoda. :) Bussimatka meni pitkälti nukkuessa. Helsingissä poikkesimme kaupassa ostamassa eväitä ja seikkailimme ratikalla satamaan. Laivamatka sujui rennosti istuskellen ja maisemia katsellen. Myös pieni poika, joka istui aika lähellä meitä, katseli merelle nenä kiinni lasissa ja piti kiinni kaiteesta, joka oli ikkunan edessä. Aikansa siinä katseltuaan hän kuitenkin horjahti vähän taakse päin ja istahti yhden laukkumme päälle :) Poikaa hymyilytti ja niin myös meitä. Tallinnaan päästyämme pysähdyimme hetkeksi pohtimaan, mitä reittiä pääsemme rautatieasemalle. Hetki siinä pyöriteltiin päitämme ja taisi siinä jokunen avunpyyntö yläkertaankin lähteä. Löysimme oikean reitin heti kerrasta ja aikaa oli sen verran, että pääsimme etenemään rauhalliseen tahtiin ilman kiirettä. Asemalle päästyämme hengähdimme hetken ja laskimme rinkat maahan. Tässä vaiheessa hien määrä oli jo aikamoinen.. Oikean raiteen ja junan etsiminen meinasi olla hankalaa, mutta nopeasti nekin löytyivät. Junamatka sisälsi eväiden syöntiä, ystävällisiä katseita kanssamatkustajilta ja taisi siinä itse kukin hieman torkkuakin. Jõgevan asemalla Jaan oli meitä iloisena vastassa. Kauppareissun kautta Jaan kuljetti meidät Palamuseen sinisellä pakettiautollaan (joka oli kuulemma juuri maalattu meidän tulomme kunniaksi ;) ). Vielä viimetöiksemme lähdimme käymään pienellä hevostilalla, joka oli vähän matkan päässä. Siellä oli pienimuotoiset kisat / ratsastajat esittelivät opittuja taitojaan. Myös Loo (Jaanin tytär) oli päässyt ratsastamaan, mutta hänen esitystään emme ehtineet nähdä. Tuoksumme oli matkustuspäivän jälkeen varmasti todella huumaava ja puoleensavetävä, ainakin kärpästen, paarmojen ja mäkäräisten mielestä, joita pörräsi ympärillämme pienissä parvissa.. Tallilla käynnin jälkeen ohjelmassa oli suihku, iltapala ja tämän tekstin kirjoitus. Jaloissa voimme tuntea päivän kävelyn, hartioissa rinkan kantamisen ja mielessä liikkuu ajatus nukkumaanpääsystä.
Tämän päivän helmiä olivat aurinkoinen ja lämmin sää, yhdessäolo, ystävälliset katseet ja perille pääsy sekä tuttujen tapaaminen :) Väsyneinä mutta kiitollisina tästä päivästä toteamme, että hyvää yötä eli  head ööd.

Inka, Milja ja Essi