"Täti, tule mängimään"

Aamulla väsytti... Siitä huolimatta saimme itsemme ajoissa ylös, mutta aamupalapöydässä ei montaa sanaa vaihdettu. 9.15 aloitimme päivän Jaanin kanssa yhteisellä rukoushetkellä. Tämän jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Kääpan vanhainkotia. Siellä istuskelimme mummujen ja pappojen kanssa, kuuntelimme kun Jaan luki heille edellisen pyhän tekstejä, lauloimme muutaman eestin kielisen virren yhdessä vanhusten kanssa ja muutamalla sanalla kerroimme ketä olemme. Hoitaja puhutteli meitä lapsina ja tarjosi suklaalla kuorrutettuja kirsikkamarmeladeja, jotka olivat melko makeita :) Eikä riittänyt että otti yhden vaan piti ottaa monta, koska emme käy usein. Vierailun jälkeen palasimme takaisin Palamuseen.

Yleensä ruokalepo otetaan ruokailun jälkeen mutta tänään otimme sen ennen ruokaa. Muuten emme ehkä olisi kyenneet edes syömään. Lyhyen, mutta sitäkin tehokkaamman välikuoleman jälkeen suuntasimme pihan toisella puolella sijaitsevaan, pieneen mutta viihtyisään "vakioravintolaamme" (joka on kylän ainoa). Valitsimme listalta kananugetit ja ranskalaiset. Ja koska ruokalepo oli jo pidetty, syömisen jälkeen suuntasimme kauppaan ostamaan jätskiä ja kuluttamaan aikaa ennen seuraavaa ohjelmanumeroa. 

Kolmen viikon aikana on tarkoitus hioa ja uudelleen maalata kirkon lattia. Tänään aloitimme työt kantamalla kirkon penkit ulos. Tai no, me lähinnä katselimme kun miehet kantoivat.. Muutaman ruuvin saimme ottaa irti penkeistä. Päivän varsinainen hard work -osio jäi tänään siis melko pieneksi. 

Tilanne onneksi korjaantui hetkessä, sillä alkuillasta menimme vielä läheiselle kerrostaloalueelle katsomaan, josko sieltä löytyisi lapsia, jotka haluaisivat leikkiä kanssamme. Ja löytyihän sieltä. Noin 5 minuuttia ehdimme hiekkalaatikon reunalla istuskella, kun ensimmäiset lapset jo juoksivat luoksemme. :) Sen jälkeen jokaisesta suusta kuului: "täti tule mängimään". Puolitoista tuntia kului nopeasti palloa potkiessa, frisbeetä heitellessä ja muuten vaan juostessa ympäri pihaa. Yhtäkkiä edessäni seisoi tyttö, joka katsoi suoraa silmiin ja sanoi eestiksi "kieruta" ja hymyili niin leveästi kuin pystyi. Hetken mietin mitä pitää tehdä, kunnes muistin mitä se tarkoittaa. Pyöritä. Häntä piti ottaa käsistä kiinni ja pyöriä ympäri. Eikä aikaakaan kun lapsista oli jo muodostunut jono ja kaikki halusivat "karuselliin" :) Hip hei, siinä ei paljon Särkänniemeä kaivattu. Lapsia oli noin 10 ja suurin osa heistä oli tuttuja toissavuodelta. Vaikka välillämme oli jonkinasteinen kielimuuri, se ei menoa haitannut. Jos ei ymmärretty puhetta, otettiin käyttöön elekieli ja johan alkoi asiat selkeytymään. Lapset olivat avoimia ja tuttavallisia, iloinen meiniki ja hymyilevät kasvot antoivat hyvän mielen itsellekin.

Takaisin rahvamajalle päästyämme olo oli vetelääkin vetelämpi. Iltaruuaksi söimme mikrossa lämmitettyjä kalapuikkoja ja vähän kaikkea mitä kaapista löytyi. Luulenpa että tänäkin iltana uni tulee hyvinkin helposti.

Huomenna tiedossa mm. toinen vanhainkotivierailu ja lattian hiomista. Mitä kaikkea muuta, se selviää vasta onneksi vasta huomenna :) 

Inka