Tulge hüpenööriga mängimä!

Takaisin arkeen... Aamun rukoushetkessämme olivat mukana myös Meelis, joka osallistui työntekoon sekä seurakuntamummu Milvi. Rukoushetken jälkeen Essi palasi huoneeseemme lepäämään, koska tunsi olonsa hieman kipeäksi. Totesimme yhdessä, että olisi parempi jos hän lepäisi nyt kunnolla. Minä ja Inka jatkoimme hommia kahdestaan. Puolen päivän aikaan olin itse jo ihan naatti, mutta Inkalla olisi vielä riittänyt virtaa vaikka kuinka paljon, ja sainkin kiskottua hänet lattianrajasta vasta puolen tunnin päästä .
Kylän ainoa ruokapaikka oli kiinni, joten jouduimme tyytymään oman pienen keittiömme tarjontaan. Siinä syöpötellessämme Jaan tuli sisään ja jäi juttelemaan kanssamme hetkeksi. Ingrid (Jaanin vaimo) oli tehnyt vitamiinijuomaa, joka ilmeisesti koostui ruusunmarjoista, karpaloista ja omenamehusta. Emme ole vielä uskaltautuneet maistamaan juomaa.
Lyhyen ruokalevon jälkeen suuntasimme päivän ensimmäiseen kerhoon. Meno oli suhteellisen rauhallista, lapset jonottivat kasvomaalauksia. Lopulta he innostuivat maalaamaan myös toinen toisiansa. Kuvat eivät enää pysyneet kasvoissa, vaan niitä löytyi myös selästa, vastasta ja jaloista, jopa korvasta. Toisessa kerhossa lapsukaiset olivatkin jo energisempiä. Hyppynaru on selkeästi hittituote, ja me saimmekin pyörittää sitä hyvän aikaa. Väsyttyään hyppimiseen he alkoivat jahdata toisiaan ympäri pihaa.
Jaan kutsui meidät heidän luo ja siellä saimme riisiä, sieniä, porkkanoita, kaalia ja lihaa. Liha oli joko possua (Milja) tai kanaa (Inka), riippuen kummalta kysyy. Ruoan aikana ja jälkeen katsoimme telkkaria. Jaan näytti meille Palamuselaisten itsetekemän lyhyemmän version elokuvasta Kevade sekä lyhyitä videopätkiä, joissa esiteltiin Palamusea eri vuosina sekä luontopätkän Virosta yleisesti.
Palasimme takaisin kämpille ja pidimme lyhyen raamiksen iltapalan yhteydessä. (Room. 12:9-18, Room. 14:1-19)

-Milja