Palamusen seurakunta on Ikaalisten seurakunnan ystävyysseurakunta. Palamusen kunta on varsin pieni ja seurakunta sitäkin pienempi. Viro - Euroopan maallistuneimmaksi maaksi leimattu tarvitsee myös Jumalan armoa ja on yksi esimerkki siitä, että aina lähetystyön ei tarvitse tapahtua jossain kaukomailla. Toisin kuin Suomessa Virossa ei lapsia kasteta automaattisesti seurakunnan jäseniksi ja hengelliset asiat vaikuttavat olevan muutoinkin vieraita suurelle osalle virolaisista.
Vuonna 2010, eli vuosi sitten minä, sekä muutama muu ikaalilainen seurakuntanuori tulimme tänne kolmeksi viikoksi lähetysmissiolle. Autoimme seurakunnan pappia ja ainoaa työntekijää Jaan Nugaa erilaisissa käytännön töissä, vierailimme lastenkodissa ja vanhainkodeissa sekä pyrimme ottamaan kontaktia paikallisiin nuoriin. Meillä oli kaksi 16-vuotiasta tyttöä linkkinämme paikallisiin nuoriin. Aiemmin Ikaalisten seurakunnasta on järjestetty lyhyempiä nuorten retkiä Palamuseen, mutta 2010 oli ensimmäinen vuosi, kun meidät lähetettiin tänne varsinaisesti lähetystyöhön.Tutustuimme kulttuuriin ja kerroimme seurakunnasta, Raamatusta, Jumalasta, uskosta ja kaiksesta muusta aihepiiriin liittyvästä (ja joskus siihen liittymättömästäkin).
Tänävuonna olemme vähän erilaisella porukalla liikkeellä. Olen porukasta toistaiseksi ainoa, joka oli täällä viime vuoden mission aikana. Viimeiselle näistä kolmesta viikosta tulee mukaan Ikaalisten nuorisotyöntekijä, joka oli mukana viimevuonnakin. Tällä hetkellä olemme täällä viiden hengen (sekä toivon mukaan Pyhän Hengen) voimin. Yhteyshenkilömme Palamusen seurakuntaan on Juhani, vanhempi lähetystyöveteraani. Hänen lisäkseen mukanamme on tämän viikon myös Kari, joka vastaa Ikaalisten seurakunnassa lähetystyöstä. Koko kolme viikkoa täällä on kolme "aikuista nuorta", Anne, allekirjoittanut itse, sekä jalasjärveläis-vahvistuksemme Amanda. |
| - Teija |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti