tiistai 29. heinäkuuta 2014

Müristamine, välk ja vihm

Aamurukoushetkessä oli tänä aamuna vain minä, Milja ja Jaan. Essi jäi varmuuden vuoksi lepäämään vielä täksi aamupäiväksi, mikä oli varmasti järkevää. Tämän päivän työt alkoivat sillä, että päästimme perhosen takaisin ulos, kun se hengaili kirkon lattialla (eilen se vielä oli ikkunalla). Polvisuojien, hanskojen, hiekkapaperin ja imurin haku sakastista ja hommiin. Tänään olimmekin aika tehokkaita, enää pieni osa lattiasta jäi huomiselle. Onneksi, sillä ranteet ja polvet sanoo myös ettei enää kauaa jaksaisi. Valdur oli hetken aikaa auttamassa meitä. Kun olimme laittamassa tavaroita pois, Essi poikkesi kirkossa katsomassa, miten pitkälle olimme päässeet ja nimesi meidät tehokaksikoksi, koska olimme kuulemma saaneet niin paljon aikaan. Vaikka ihan yhtälailla Essi kuuluu siihen ryhmään - kaksikosta vain tulee kolmikko.
Viileän suihkun jälkeen suuntasimme tuttuun tapaan syömään. Listalta löytyi tutut ja turvalliset kananugetit ja ranskalaiset. Ruuan jälkeen oli päiväunien aika. Noin puolitoista tuntia siinä vierähtikin... Puoli viiden aikoihin Jaan koputti huoneemme oveen (joka muuten oli auki, koska sisällä on kuuma) ja kysyi lähdemmekö uimaan tai vain rannalle. Heräsin vain muutamaa minuuttia ennemmin ja kuulin kun hän nousi portaita ylös, joten kykenin keskustelemaan Jaanin kanssa. Milja sen sijaan taisi herätä täydestä unesta tuohon kysymykseen.
Päätimme lähteä mukaan, mutta emme luvanneet uida. Ylös, kamat kasaan ja ulos. Rannalla istuskellessamme pidimme raamista elämän arvoista (Mark. 10:35-45). Pian alkoikin ukkostaa. Ensin se oli vain kaukaista jyrinää, mutta lopulta tuli aika lähelle. Vielä ei satanut, vaikka ilma oli painostava.
Takaisin rahvamajan pihaan päästyämme, pidimme autossa lyhyen palaverin huomisesta päivästä ja sanoimme heipat Jaanin perheelle. Hengailimme ja söimme iltapalaa. Ukkonen lähestyi koko ajan ja hetken aikaa jyrisi aika kovaakin. Muutaman salamankin näimme. Ja lopulta saimme kunnon vesisateen, mitä oli odotettu koko ilta ja oikeastaan koko päiväkin. Ihanaa, että ilma vähän viilenee ja ensi yönä saamme ehkä paremmin nukuttuakin.

-inka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti