Minu õnn on, et ma olen Jumalale ligi. (Ps.73:28)

Aamulla messuun klo 11. Tällä kertaa se pidettiin Rahvamajan yläkerrassa, koska kirkon lattian maalaus on vielä kesken. Olimme paikalla hieman ennen tasaa ja yllätykseksemme ennen meitä sinne oli saapunut vasta pappi, kanttori ja Valdur. Pappina oli nuori vaaleatukkainen mies. Hän oli jostain naapurikylästä, koska Jaan on reissussa. Kanttorina oli hieman vanhempi nainen, jolla oli päässään olkihattu. Hänkin oli vieraileva tähti. Odottelimme kunnes kello oli tasan ja aloitimme. Lisää väkeä ei saapunut, joten meitä oli paikalla tasan viisi ihmistä. Tämä messu oli erilainen kuin viimeksi ja siksi melko hämmentävä kokemus monellakin tapaa. Suurimman osan ajasta olimmekin täysin pihalla mitä tapahtui missäkin järjestyksessä. Tällä kertaa saimme istua enemmän ja messukaavakin meni nopeammin. Haastetta tuotti se, että pappi puhui totta kai vain ja ainoastaan eestiä ja joitan tuttuja sanoja puheiden joukosta löysimme, mutta niiden määrä oli vähäinen. Koomisuutta tilanteeseen toi se, että kanttori ei laulanut ollenkaan, hän vain soitti. Lauluporukkamme koostui siis kahdesta eestiläisestä ja kolmesta suomalaisesta. Sekoitus oli jännittävä. Monet virret meni niin korkealta ettemme edes suomeksi pystyisi laulamaan, saati sitten vieraalla kielellä, kun piti keskittyä sanojen lukemiseen. Käytännössä siis luimme sanoja, yritimme sovittaa niitä virren melodiaan ja kuuntelimme papin laulusta missä kohtaa olimme menossa. Lisähaastetta tilanteeseen toi myös se, että salissa oli kovin kuuma. Pappikin näytti melko kärsivältä ja ehkä juuri kuumuudesta johtuen kaavaa oli hieman lyhennetty. Messu oli ohi noin klo 12. Hymyillen lähdimme salista pois.
Huoneessa luimme tekstit, jotka messussa luettiin: Ps.97:1-2, 5-6, 10-11, 2.Moos.3:9-15, Ilm.1:9-18 ja Mark.9:2-8. Yhdeltä menimme laulukonserttiin, joka oli Rahvamajan alakerrassa. Konsertissa lauloi kuusi nuorta ja heistä jokainen esitti kaksi laulua. Kaikki osasivat laulaa todella hyvin ja sitä oli ilo kuunnella.
Konsertin jälkeen kesänuorten kokeilevassa keittiössä syötiin nuudeleita ja lihapullia. Tämä olikin normaalimmasta päästä ruokia, sillä olemme kokeilleet myös pakastepitsaa ja kalapuikkoja mikrossa lämmitettyinä... Essin mennessä ruokalevolle, Milja ja Inka lähtivät hetkeksi ulos nauttimaan auringosta. Tutkimista ja kuvailua takapihan kauniissa maisemissa. Sorsia, kaloja, kärpäsiä ja heinäsirkkojen siritystä. Täällä kärpäset ovat muuten harvinaisen tuttavallisia, jatkuvasti tunkemassa suuhun, korviin ja silmiin. Heinäsirkkojen sirityksen määrä on jotain käsittämätöntä, sitä kuulee yötäpäivää lähes taukoamatta.
Päiväunien ja ulkoilun jälkeen ohjelmassa oli oleskelua, lisää unta ja taas oleskelua. Iltapalan yhteydessä pidimme raamista (Matt.20:1-16 ja Luuk.15:11-32).
Tässä oli lepopäivä numero kaksi.

Kesänuoret