Viimeistä viedään

Sadepäivä. Aamu alkoi varhain. Jo puoli 8 veimme tavaroita autoon ja sanoimme miehille heipat. Pyykkikone pyörimään ja takaisin nukkumaan pariksi tunniksi. Kymmenen maissa heräsimme aamupalalle ja tunnin päästä istuimmekin jo Rahvamajan alakerran salissa ja odotimme, että lasten ja nuorten tekemä musikaali alkaisi. Esitys kesti noin tunnin. Tykkäsimme siitä, vaikka kielestä emme ymmärtäneen juuri mitään. Musiikki oli menevää ja oli kiva katsoa, kun nuoret nauttivat siitä, että saivat laulaa ja tanssia.
Pari tuntia vierähti pitkälti koomaillessa, kunnes menimme keittiöön syömään kaikkia jämiä, joita jääkaapista vielä löytyi. Nuudeleita, nakkia, leipää, jogurttia...kyllä niistä vatsa täyttyi.
Seuraavana ohjelmassa oli pullojen palautus kauppaan. Niitä olikin kolmen viikon aikana kertynyt melkoinen määrä, yhteensä kahdeksassa muovipussissa oli varmaan lähes 100 pulloa. Kun palasimme takaisin huoneeseemme, saimme kuunnella osan musikaalin lauluista uudelleen, sillä alakerrassa oli menossa toinen esitys ja musiikki kuului selvästi myös yläkertaan. Seuraava pari tuntia meni oleskellessa ja samalla miettiessä, missä järejstyksessä loput tavarat kannattaisi pakata ja mitä muuta pitää vielä tehdä, ennen huomista lähtöä.
Kuuden aikaan menimme vielä Jaanin luo. Leikimme lasten kanssa, söimme Ingridin tekemää raparperikakkua, joka oli todella hyvää ja katsoimme Kevade -elokuvan jatko-osan, Suvi (Kesä). Kello oli jo vähän yli yhdeksän, kun palasimme takaisin Rahvamajalle. Vielä ennen pakkaushommiin ryhtymistä, kiertelimme hetken ulkona, kävimme ottamassa kerhomainokset pois ilmoitustauluilta ja suljimme kirkon ovet. Loppuilta sujui pääasiassa pakatessa ja jääkaappia tyhjentäessä.

Kolme viikkoa on kulunut nopeasti. Tämä oli meidän osaltamme viimeinen kokonainen päivä täällä (ainakin tänä kesänä) ja samalla myös ensimmäinen viileä päivä. Aamusta asti satoi vettä ja sitä kesti illansuuhun saakka. Emme päässeetkään enää leikkimään lasten kanssa, vaikka eilen niin suunnittelimme. Lohduttavaa on kuitenkin se, että 10 lasta on tulossa kanssamme samaa matkaa Suomeen huomenna ja ovat enemmän kuin innoissaan tulostaan. Olemme nauttineet näistä kolmesta viikosta niin paljon kuin olemme pystyneet. Kiitollisin mielin lähdemme kotimatkalle huomisaamuna (tai oikeastaan jo noin kuuden tunnin päästä). Aurinkoinen sää, vanhainkoti- ja lastenkotivierailut, hard workit, lasten kanssa leikkiminen, paikalliset ihmiset ja tämä paikka kokonaisuudessaan ovat olleet reissumme helmiä. Ehkä ainoana miinuspuolena ovat olleet paarmat, joita on ollut paljon. Reissumme on ollut kaikenkaikkiaan onnistunut ja hyvä.

Nägemist, Palamuse.

p.s. kuvia matkan varrelta ja ehkä vielä joitain loppusanoja on tulossa, kunhan kotiudumme.

Suvenooret