Muurinpojalättyjä ja sauna!

Aamurukoushetki pidettiin tällä kertaa Rahvamajan yläkerrassa, jotta kirkon lattia saa kuivua rauhassa. Paikalla oli miesporukka (Juhani, Ari, Erkki, Veijo, Antti), me ja Jaan. Tavoitteenamme on ollut aloittaa rukoushetki 9.30 ja sen jälkeen siirtyä töihin, mutta aikataulu tuppaa yleensä venymään muutamia minuutteja ja niin kävi tänäänkin. Tämän päivän hard workina oli hautausmaan kappelin seinän korjaaminen muutamasta kohtaa. Rappausta ja maalaamista. Ensin vähän rapsuteltiin irtoamaisillaan olevaa kalkkimaalia pois (samalla irtosi vähän sementtiäkin), pestiin, muurattiin ja maalattiin. Korjattavaa seinäpinta-alaa ei ollut kovin paljon ja tekijöitä oli monta, joten työt tuli tehtyä noin kolmessa tunnissa. Tämä työ oli mukavaa vaihtelua konttaamiselle ja sisätiloissa olemiselle. Vaikka oli jälleen lämmin päivä, meidän onneksemme hautausmaalle osui sen verran tuuli, ettei tarvinnut suorassa auringonpaahteessa olla.
Päivä jatkui tutulla kaavalla, suihkun kautta syömään. Sitte olikin kerhon vuoro. Lapsia tuli taas paikalle vähitellen. Hyppynaru ja vesivärit. Jälleen saimme nähdä upeita taideteoksia. Muutaman saimme myös mukaamme :)
Kotimatkalla piipahdimme nopeasti kaupassa. Tavarat jääkaappiin ja saunakamat kasaan. Illaksi olimme nimittäin lähdössä saunomaan, grillaamaan ja paistamaan muurinpohjalättyjä Tiinan ja Iivarin luo. He ovat Erkin tuttuja ja asuvat noin 15 min ajomatkan päässä Palamusesta. Tästä syystä toinen kerho jäi tänään pitämättä, mutta yritämme paikata tilanteen huomenna. Tiina ja Iivari olivat mukava ja ystävällinen pariskunta. Heillä oli suloinen koira, jota me vuoronperään rapsuttelimme ja taputtelimme. Sauna oli vanha kunnon puusauna, jossa tuli hyvät ja kuumat löylyt. Lättyjä söimme sekä ennen että jälkeen saunomisen, makkaraa vasta löylyjen jälkeen. Ulkona oli myös paljon ampiaisia, mutta ne eivät suuremmin haitanneet, kunhan eivät ihan iholle tulleet. Ehkä olemme jo hiukan tottuneetkin niihin näiden viikkojen aikana. Näimme myös aivan mini sammakoita, niin pieniä emme olleet koskaan nähneetkään. Istuimme iltaa, söimme, saunoimme ja taas söimme. Muutama tunti kului nopeasti. Ennen kuin olimme kunnolla ehtineet sanoa heipat, meidät toivotettiin jo tervetulleiksi uudelleen.
Täällä ihmisten kohtaaminen on ollut hyvin aitoa, lämpöistä ja ystävällistä. Joka paikassa, missä olemme käyneet vierailemassa, meidät on otettu vastaan todella sydämellisesti ja vieraanvaraisesti. Se on ollut hienoa. Ihmiset todella ilahtuvat, kun heillä käydään kylässä ja se näkyy heistä aidosti. Ja he myös osoittavat sen, sekä sanoin että olemuksellaan.
Palattuamme takaisin Rahvamajalle, pidimme ulkona lyhyen palaverin huomisesta päivästä ja menimme huoneisiimme. Tänä iltana ei tarvinnut syödä erikseen iltapalaa.
Kolmas ja samalla viimeinen viikko vierähti käyntiin maanantaina ja huomenna on jo torstai. Mihin tämä aika katoaa niin nopeasti...

Kesäiset nuoret