Kello pärrästi tänään 9.20, mutta tottakai oli pakko torkuttaa siihen asti, että kello oli viittä vaille kymmenen ja jumalanpalvelus alkaisi viiden minuutin päästä. Nousimme sängystä ja laitoimme itsemme ripeästi valmiiksi. Tulimme kirkon ovelle ja huomasimme, että kirkon ovia oltiin vasta avaamassa. Katsottuamme vähän tarkermmin, huomasimme, että jumalanpalvelus alkaisi vasta kello 11. Kömmimme tottakai takaisin sänkyihimme ja otimme vielä pienet torkut. Menimme kirkkoon nyt hyvissä ajoin ja meidän lisäksemme siellä oli kaksi vanhempaa herraa. Mietimme, että olisimmeko ainoat osallistujat, mutta kellon ollessa lähempänä 11 kirkkoon saapui vielä ihan mukavasti porukkaa. Eilen mainitsimme videossa, että virolainen jumalanpalvelus poikkeaisi hieman suomalaisesta ja näinhän se oli. Suurimman osan ajasta jumalanpalvelusta seisoimme, muistaakseni virret taidettiin laulaa istualtaan. Pääsin osallistumaan myös ehtoolliseelle, joka aloitettiin toivottamalla "Jumalan rauhaa". Jumalanpalvelukseen oli mukava osallistua, vaikka kirkko ja varsinkin kirkon penkit olivat kylmiä.
Jumalanpalveluksen jälkeen sovimme Jaanin kanssa, että menisimme hänen luokseen vierailulle. Suunnitelmissa olisi valmistaa lounasta ja katsoa elokuva. Saavuimme Jaanin kotiin ja saimme iloisen vastaanoton. Loo, Olav ja Aaro olivat odottamassa meitä. Lounaaksi Jaan valmisti meille jauhelihapihvejä ja pastaa. Jälkiruoaksi saimme Jaanin äidin valmistamaa omenapiirakkaa. Elokuva, jonka katsoimme kertoi Lotte-koirasta ja valinta oli myös lasten mieleen. Elokuvan jälkeen olisi ollut mukava ottaa päivätorkut, mutta Olavilla oli parempi idea. Lähdimme ulos leikkimään, mutta kuumuus vei kyllä kaikki voimat, joten leikkimisestä ei oikein tullut mitään. Onneksi päätimme lähteä uimaan, koska päivään todellakin tarvittiin virkistystä. Minä ja Suski lähdimme hakemaan uimakamppeitamme Rahvamajalta. Päädyimme kuitenkin ottamaan pienet päivänokoset ja sen jälkeen käppäilimme takaisin Jaanin luo.
Matka kohti uimarantaa alkoi, kun koko porukka oli Jaanin sinisesssä autossa. Tulimme uimarannalle, missä oli valtavasti porukkaa, kuumuus oli varmasti tuonut heidätkin paikalle. Minun ja Suskin kastautuminen oli taas hidasta ja tuskallista. Loo ja paikalliset uimaripojat yrittävät kyllä auttaa kastautumisessa, mutta huonolla menestyksellä. Aaro ja Loo nauttivat vedestä ja myös Olav uskaltautui kastella itsensä. Hyvä Olav! Uiminen piristi kyllä mukavasti. Kotimatkalla Aaro esitti toiveen, että hän haluaisi katsoa vielä "Kevade" -elokuvan. Jaan kutsui myös meidät viettämääm elokuvailtaa ja syömään iltapalaa.
Tulimme Jaanin kodin pihaan ja saimme jälleen iloisen vastaanoton. Victoria, Piia, Kaisa ja Eneli olivat meitä vastassa ja sovimme, että huomenna leikkisimme yhdessä. Oli hauska. miten Olav ja Loo hyvästelivät meitä, he eivät olleet nimittäin tajunneet, että olimme vielä tulossa heidän kotiinsa. Voi sitä ilon määrää, kun he lopulta ymmärsivät sen:D Jaanilla oli jälleen mahtavat tarjoilut. Ensiksi saimme syödä vatsamme täyteen jauhelihapihvejä ja pastaa ja jälkkäriksi vielä jäätelöä. Lapset näyttivät meille mallia, kuinka sitä jäätelöä kuului mätätä lautaselle ja tottakai seurasimme esimerkkiä. Niin vain meni 3litraa jäätelöä kuuteen pekkaan.
Mahtava päivä yhdessä Jaanin, Aaron, Loon ja Olavin kanssa. En ole muuten ennemmin saanut niin paljon pusuja pojalta kuin tänään, kiitos Olavin<3
Nyt nukkumaan, kiitos tästä päivästä!:)
-Anne
sunnuntai 4. elokuuta 2013
Palamusen tähdet!!!
Juniorin toive on nyt toteutettu :DDD tää on kyl niiin läppä!! ei oikein tiä pitäskö itkee vai nauraa ku tota katto :)) kovalla työllä saatiin viimenen otos jopa ihan siedettäväksi... sitä paitsi ei ees päästy aikasin nukkuun ku tän lataaminen kesti ainaki tunnin!!! ni ja suunnitelmista poiketen me hoilattiinki oikein syräntemme kyllyydestä tua palamusen leikkikentällä... siitäki on videomateriaalia mutta sitä ny ei oiken voi julkasta ku siinä menee taas ikuisuus. ni.
on se jännä miten vaikiaa on pysyä paikallansa yhen videon aikana... :D
no mutta video puhukoon puolestaan tämän päivän menosta. Hyvää yötä Jeesus myötä! <3 :D
perjantai 2. elokuuta 2013
Flegmaattisuus
Puoli kahdeksan aikaan vaidoimme vielä heipat miesten kanssa ja toivotimme heille hyvää kotimatkaa. Emme kuitenkaan jaksaneet vielä tuohon aikaan nousta sängystä, vaan jatkoimme uniamme aina puoli 12 saakka. Nautimme aamupalaksi leipää, teetä ja jogurttia ja samalla pähkäilimme mitä tekisimme. Jaan antoi meille luvan ottaa rennosti koko päivän. Päätimme kuitenkin ahkeroida edes vähäsen ja rahtasimme pyykkimme koneeseen. Tämän jälkeen suunnittelimme "Suvenoorte ring" -mainokset ja lähdimme liimailemaan pari mainosta kylän ainoalle bussipysäkille, sähkötolppaan ja ruokakaupan ilmoitustaululle.
Tunnin pyörimisen jälkeen pyykkikone oli valmis ja menimme ripustamaan pyykkimme kuivumaan. Ennen ruokailua lähdimme vielä käppäilemään Palamusen maastoon. Tänään uskalsimme siirtyä tutuista ja turvallista ranskalaisista pastaan, valinta oli mielestäni maukas. Syöminen oli niin uuvuttavaa, että päätimme siirtyä päiväunille. Kymmentä vaille kuusi heräsimme ja hehkeinä astelimme portaat alas ja tulimme saliin, joka oli täynnä ihmisiä. Jokainen oli tullut katsomaan nuorten kesäleirin tuotosta "Suvelõõm" -musikaalia. Musikaali, joka oli vaatinut nuorilta paljon harjoittelua ja hyvää yhteishenkeä ja meiltä parien yöunien menetystä (pianon pimputus ym.), oli huikea ja toi piristystä meidän flegmaattiseen oloomme. Esityksen jälkeen lähdimme ulos tuulettumaan ja päädyimme kävelyretkelle hautausmaalle.Totesimme, että täällä ei olisi hautausmaalla ruohonleikkurille minkäänlaista käyttöä.
Retki hautausmaalla sai mahamme kurnimaan, joten menimme popsimaan leipää, joka oli päällystetty suomalaisella meetvurstilla ja virolaisella juustolla. Yhdistelmä oli mielestäni maukas. Laahustimme kohti huonettamme ja Suski raahautui suihkuun. Myöhemmin minäkin jaksoin kammeta itseni ylös sängystä ja lompsia suihkuun.
Tällä hetkellä päivän "paineet" purkautuvat nauruna ja huomiselle on tullut keksittyä paljon tekemistä. Ehkä saamme aikaiseksi ottaa kameran käteen ja napsittua teille pari kuvaa. Huomenna voisi olla paikallaan istua alas, ottaa viron sanakirja käteen ja opiskella pari sanaa viron kieltä. Tämän päivän musikaalista emme ymmärtäneet kovinkaan paljoa ja olemmekin tässä illan mittaan vielä arvailleet mitä musikaali piti sisällään. Ehkä Jaan tai Aarne kertoo meille myöhemmin ja saamme kuulla osuiko arvauksemme oikeaan.
Kiitos tästä päivästä, ylistetään yhdessä!
http://www.youtube.com/watch?v=iB-yX5p0p4I
-Anne
Tunnin pyörimisen jälkeen pyykkikone oli valmis ja menimme ripustamaan pyykkimme kuivumaan. Ennen ruokailua lähdimme vielä käppäilemään Palamusen maastoon. Tänään uskalsimme siirtyä tutuista ja turvallista ranskalaisista pastaan, valinta oli mielestäni maukas. Syöminen oli niin uuvuttavaa, että päätimme siirtyä päiväunille. Kymmentä vaille kuusi heräsimme ja hehkeinä astelimme portaat alas ja tulimme saliin, joka oli täynnä ihmisiä. Jokainen oli tullut katsomaan nuorten kesäleirin tuotosta "Suvelõõm" -musikaalia. Musikaali, joka oli vaatinut nuorilta paljon harjoittelua ja hyvää yhteishenkeä ja meiltä parien yöunien menetystä (pianon pimputus ym.), oli huikea ja toi piristystä meidän flegmaattiseen oloomme. Esityksen jälkeen lähdimme ulos tuulettumaan ja päädyimme kävelyretkelle hautausmaalle.Totesimme, että täällä ei olisi hautausmaalla ruohonleikkurille minkäänlaista käyttöä.
Retki hautausmaalla sai mahamme kurnimaan, joten menimme popsimaan leipää, joka oli päällystetty suomalaisella meetvurstilla ja virolaisella juustolla. Yhdistelmä oli mielestäni maukas. Laahustimme kohti huonettamme ja Suski raahautui suihkuun. Myöhemmin minäkin jaksoin kammeta itseni ylös sängystä ja lompsia suihkuun.
Tällä hetkellä päivän "paineet" purkautuvat nauruna ja huomiselle on tullut keksittyä paljon tekemistä. Ehkä saamme aikaiseksi ottaa kameran käteen ja napsittua teille pari kuvaa. Huomenna voisi olla paikallaan istua alas, ottaa viron sanakirja käteen ja opiskella pari sanaa viron kieltä. Tämän päivän musikaalista emme ymmärtäneet kovinkaan paljoa ja olemmekin tässä illan mittaan vielä arvailleet mitä musikaali piti sisällään. Ehkä Jaan tai Aarne kertoo meille myöhemmin ja saamme kuulla osuiko arvauksemme oikeaan.
Kiitos tästä päivästä, ylistetään yhdessä!
http://www.youtube.com/watch?v=iB-yX5p0p4I
-Anne
hüvasti
Jokainen hyvästi on pieni kuolema ja taas kerran oli sanottava näkemiin. Neljän päivän ajan olemme olleet hyvin tiiviisti ikaalilaisten Arin, Erkin, Juhanin ja Miikan kanssa tekemässä töitä, tapaamassa uusia ihmisiä, näkemässä uusia paikkoja ja viettämässä varmasti ikimuistoisia hetkiä. Yhteispeli on tominut hyvin ja hauskaa on ollut. Päällimmäisenä mielessä on monenlaiset tarinat joita miesten mukaan oli tarttunut elämän varrelta, hervoton huulenheitto, lämminhenkisyys, aito välittäminen ja ystävyys sekä tietysti Arin ja Juhanin niskahieronta ja Erkin ja Juhanin komia lauluesitys. Hampaankoloon hieman jäi hiertämään kun hävisimme Annen kanssa Miikalle juoksukisassa näkötorniin. No ei vitsi vitsi... ei meiän hampaankolossa mitään hierrä =) Jotenka kiitämme Luojaamme ikaalilaispoijjiista!!
Tänään siis on ollut jokseenki kolmas kokonainen päivä täälä Palamusessa. Lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen nousimme ennen yhdeksää ja tepastelimme jylhään ja vanhaan kivikirkkoon samoin kuin edellisinäkin aamuina. Jaan luki meille Sanaa ja muistutti meitä siitä miten tärkeää on vastaanottaa Jumalan armo sillä ilman sitä elämä käy tukalaksi. Alttarilla polvistuen pyysimme johdatusta päiväämme ja siitä oli hyvä lähteä aamupalalle (ihan pakko mainita että tänään saatiin oikein pekonia ja paistettuja kananmunia puuron lisäksi...nuolkaa huulianne kateelliset =D ). Tänään tuuli kuljetti meidät Tartoon.
Tartossa kävimme yllätyskäynnillä katulasten lastenkodissa, Paavalin kirkossa, historiallisen museon katolla, musumäellä, enkelisillalla, ja syömässä jossain. Nakit ja ranskalaiset tuntui taas tutulta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Söimme ne yhdessä kuuden centin ketsupin kanssa =) Kaupasta haimme ruokaa illaksi, mutta emme onnistuneet tuhlaamaan rahaa ollenkaan sillä Juhani tarjosi meille sekä jäätelöt että Kellukepullon. Paluumatkalla kävimme näkötornissa.
Flegmaattisen ja unisen hoipertelun jälkeen tultuamme Rahvamajaan ajattelimme, että töitä tällekin päivää pitäisi tehdä. Miehet olivat jo keriinneet kiillottamaan alakerran lattiat ja meidän tehtäväksi jäi pöytien kokoaminen. Ruuvien ja pöydänjälkojen kanssa siinä sitten säädettiin... ainakin vielä näyttää olevan pystyssä pöydät. Työn touhussa tuli hiki ja hyvä mieli, niin hyvä että lähdettiin saunomaan Teegelmanneille. Grillattiin, saunottiin, leikittiin piilosta Palamusen pyhäkoulun opettajien lasten kanssa ja nähtiin ihan yli hieno auringonlasku.
Tämän hetkiset fiilikset ovat väsyneet, innostuneet ja odottavat sillä saamme aloittaa kerhon pitämisen ehkä jo huomenna ja muuetenkin tekemistä näyttäisi riittävän vielä tuleville kahdelle viikolle.Sitäpaitsi huomenna saamme nukkua pitkään!! Oidoo! Eli Missio Palamuse jatkuu huomenna paikallisiin tutustuen ja pyykkiä pesten.
"Ne jotka katsovat häneen säteilevät iloa." Ps.34:6 Ehkä tuossa on tämänkin matkan tarkoitus...olla välittämässä Jumalan armoa ja rakkautta niille ihmisille joita täälä kohdataan. Itteenikin joudun usein muistututtamaan armosta ja joka kerta sen kokeminen ja tunteminen on lohdullista ja parantavaa. Toivottavasti opimme paljon, lähestymme Jumalaa ja annamme jotain täälä oleville ihmisille tällä reissulla.
Diudiu. Anne nukahti tohon viereen... et nyt olis korkea aika lopettaa ja kömpiä omaan sänkyyn.Hyviä unia ja pusi pusi!
Tänään siis on ollut jokseenki kolmas kokonainen päivä täälä Palamusessa. Lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen nousimme ennen yhdeksää ja tepastelimme jylhään ja vanhaan kivikirkkoon samoin kuin edellisinäkin aamuina. Jaan luki meille Sanaa ja muistutti meitä siitä miten tärkeää on vastaanottaa Jumalan armo sillä ilman sitä elämä käy tukalaksi. Alttarilla polvistuen pyysimme johdatusta päiväämme ja siitä oli hyvä lähteä aamupalalle (ihan pakko mainita että tänään saatiin oikein pekonia ja paistettuja kananmunia puuron lisäksi...nuolkaa huulianne kateelliset =D ). Tänään tuuli kuljetti meidät Tartoon.
Tartossa kävimme yllätyskäynnillä katulasten lastenkodissa, Paavalin kirkossa, historiallisen museon katolla, musumäellä, enkelisillalla, ja syömässä jossain. Nakit ja ranskalaiset tuntui taas tutulta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Söimme ne yhdessä kuuden centin ketsupin kanssa =) Kaupasta haimme ruokaa illaksi, mutta emme onnistuneet tuhlaamaan rahaa ollenkaan sillä Juhani tarjosi meille sekä jäätelöt että Kellukepullon. Paluumatkalla kävimme näkötornissa.
Flegmaattisen ja unisen hoipertelun jälkeen tultuamme Rahvamajaan ajattelimme, että töitä tällekin päivää pitäisi tehdä. Miehet olivat jo keriinneet kiillottamaan alakerran lattiat ja meidän tehtäväksi jäi pöytien kokoaminen. Ruuvien ja pöydänjälkojen kanssa siinä sitten säädettiin... ainakin vielä näyttää olevan pystyssä pöydät. Työn touhussa tuli hiki ja hyvä mieli, niin hyvä että lähdettiin saunomaan Teegelmanneille. Grillattiin, saunottiin, leikittiin piilosta Palamusen pyhäkoulun opettajien lasten kanssa ja nähtiin ihan yli hieno auringonlasku.
Tämän hetkiset fiilikset ovat väsyneet, innostuneet ja odottavat sillä saamme aloittaa kerhon pitämisen ehkä jo huomenna ja muuetenkin tekemistä näyttäisi riittävän vielä tuleville kahdelle viikolle.Sitäpaitsi huomenna saamme nukkua pitkään!! Oidoo! Eli Missio Palamuse jatkuu huomenna paikallisiin tutustuen ja pyykkiä pesten.
"Ne jotka katsovat häneen säteilevät iloa." Ps.34:6 Ehkä tuossa on tämänkin matkan tarkoitus...olla välittämässä Jumalan armoa ja rakkautta niille ihmisille joita täälä kohdataan. Itteenikin joudun usein muistututtamaan armosta ja joka kerta sen kokeminen ja tunteminen on lohdullista ja parantavaa. Toivottavasti opimme paljon, lähestymme Jumalaa ja annamme jotain täälä oleville ihmisille tällä reissulla.
Diudiu. Anne nukahti tohon viereen... et nyt olis korkea aika lopettaa ja kömpiä omaan sänkyyn.Hyviä unia ja pusi pusi!
torstai 1. elokuuta 2013
Jälleennäkemisen ilo
"Hyvin" nukutun yön jälkeen, joka piti sisällään siis pianon pimputusta, syvällisiä keskusteluja ja naurua, heräsimme tukka pystyssä uuteen päivään. Kello kahdeksan olimme valmiina aloittamaan päivän työt.Minä ja Suski saimme käteemme pensselin, lattiamopin ja purkin, joka
sisälsi jotain tököttiä. Tehtävämme oli paikkailla puhkikulunutta
lattiaa ja lopputulos on katsojan silmässä. Yhdeksään aikaan saimme aamupalaa eli puuroa ja leipää. Mahat pullollaaan lompsimme kirkkoon, kajautimme ilmoille suvivirren ja rukoilimme voimia päivän koitoksiin. Ahkeroinnin jälkeen kuuntelimme Arin aamuisia kalajuttuja ja hyvän kalasaaliin kunniaksi (kaksi ahventa) Ari tarjosi meille jäätelöt. Kun jokainen työmies olin saanut hommansa hoidettua, marssimme Jaanin autoon ja suuntasimme paikallisen hunajafarmarin luokse. Matkamme sinne kesti noin pari minuuttia ja pian olimmekin koko sakki pienessä kellarissa maistelemassa hunajaa.
Päivän liikuttavin hetki oli jälleennäkeminen Kaisan kanssa, joka muisti minut viime kesältä ja tuli halamaan minua iloisesti. Tottakai sovimme, että tulisimme myöhemmin leikkimään hänen ja muiden lasten kanssa. Hunajafarmilta matkamme jatkui kohti Palamusen vapaapalokuntaa. Jaan esittele meille punaisia paloautoja sekä palomiesten sauna- ja punttisalitilat. Seuraavana mielissämme siinsi lounas, joka käytännössä tarkoitti Arin ja Erkin kohdalla keittoa, Juhanin kohdalla keittoa ja kanasalaattia, Miikan pastaa, Jaanin ja miehen, jonka nimeä emme muista, päivän kanaa, Suskin ranskiksia ja nakkeja ja minun hampurilaista ja ranskiksia.
Ruoan jälkeen suunnitelmamme oli kiillottaa ykäkerran makuuhuoneiden lattiat ja ottaa päivänokoset. Meidän osaltamme suunnitelmat sujuivat lattian kiillotukseen asti, mutta sen jälkeen päätimme lähteä saalistamaan lapsia. Saaliimme oli mielestäni hiukan parempi kuin Arin aamuinen kalasaalis. Lasten vastaanotto oli hyvin lämmin ja läheinen<3 Lähempänä viittä jouduimme kuitenki toteamaan, että tämän päivä leikit on leikitty, koska meidän täytyi suunnata nokkamme jo kohti uusia seikkailuja.
Pakkauduimme Jaanin autoon saunakamppeiden kanssa ja ajelimme eräälle maatilalle ostamaan maitoa ja katsomaan lemmuja. Autoretkemme päämäärä oli Erkin ystävän koti. Ilta kului saunoen, uiden kaislikossa, jutellen sekä makkaroita ja muurinpohjalettuja syöden. Puoli kymmenen aikoihin kiitimme isäntäväkeä illasta ja palasimme tyytyväisinä Rahvamajaan. Suuntana suihku, tee, blogi ja nukkumaan. Huomenna uusi päivä ja uudet kujeet:)
Me lähetään nyt surffaan, hyvää yötä!
http://www.youtube.com/watch?v=e6ACWp24zQA
-Anne
Päivän liikuttavin hetki oli jälleennäkeminen Kaisan kanssa, joka muisti minut viime kesältä ja tuli halamaan minua iloisesti. Tottakai sovimme, että tulisimme myöhemmin leikkimään hänen ja muiden lasten kanssa. Hunajafarmilta matkamme jatkui kohti Palamusen vapaapalokuntaa. Jaan esittele meille punaisia paloautoja sekä palomiesten sauna- ja punttisalitilat. Seuraavana mielissämme siinsi lounas, joka käytännössä tarkoitti Arin ja Erkin kohdalla keittoa, Juhanin kohdalla keittoa ja kanasalaattia, Miikan pastaa, Jaanin ja miehen, jonka nimeä emme muista, päivän kanaa, Suskin ranskiksia ja nakkeja ja minun hampurilaista ja ranskiksia.
Ruoan jälkeen suunnitelmamme oli kiillottaa ykäkerran makuuhuoneiden lattiat ja ottaa päivänokoset. Meidän osaltamme suunnitelmat sujuivat lattian kiillotukseen asti, mutta sen jälkeen päätimme lähteä saalistamaan lapsia. Saaliimme oli mielestäni hiukan parempi kuin Arin aamuinen kalasaalis. Lasten vastaanotto oli hyvin lämmin ja läheinen<3 Lähempänä viittä jouduimme kuitenki toteamaan, että tämän päivä leikit on leikitty, koska meidän täytyi suunnata nokkamme jo kohti uusia seikkailuja.
Pakkauduimme Jaanin autoon saunakamppeiden kanssa ja ajelimme eräälle maatilalle ostamaan maitoa ja katsomaan lemmuja. Autoretkemme päämäärä oli Erkin ystävän koti. Ilta kului saunoen, uiden kaislikossa, jutellen sekä makkaroita ja muurinpohjalettuja syöden. Puoli kymmenen aikoihin kiitimme isäntäväkeä illasta ja palasimme tyytyväisinä Rahvamajaan. Suuntana suihku, tee, blogi ja nukkumaan. Huomenna uusi päivä ja uudet kujeet:)
Me lähetään nyt surffaan, hyvää yötä!
http://www.youtube.com/watch?v=e6ACWp24zQA
-Anne
tiistai 30. heinäkuuta 2013
No huhhuh!!
Okei, kenen idea oli lähteä neljän "äijän" kyytiin tallinnasta, meitä huomattavasti vanhempienkin miehien kyytiin. Kenen idea oli tunkea neljän ukon kanssa ahtaaseen mersuun kuumana hellepäivänä? Kenen idea oli valita mukavasta väljästä ja ehkä jopa ilmastoidusta junamatkasta se ahdas hikinen, laiton, reilut kaksi tuntia kestävä autoilu??? Uskokaa tai älkää mutta rakkaan ystäväni Anne Pentinmäen mielestä tämä oli aivan loistava idea! En ole varma pysyikö hän kannassaan senkin jälkeen kun toisiinsa liimautuneet reidet, puutuneet pakarat ja kokovartalohiki teki reissaajien olotilan vähintäänkin rattoisaksi. =)
Eli näin alkuun pointsit Annelle! <3 No juu enköhän mä nyt ole dissannut tarpeeksi Annelia tästä hänen idestaan. Ihan sulassa sovussahan se matka taittui mersullakin ja perille päästiin turvallisesti. Sitäpaitsi nämä neljä vanehmpaa miespuolista henkilöä on osoittautunut aivan lupsakoiksi ja hyviksi tyypeiksi. Huumorintajulla ja positiivisella asenteella pärjätään pitkälle =) Automatkasta mainittakoon vielä sen verran, että ihme se kuulemma oli kun perille päästiin. Autosta nimittäin alkoi kuulua asiaankuulumatonta ääntä siinä matkan loppuvaiheilla. Ilmeisesti vaihdelaatikossa jotain häikkää (älkää kysykö enempää ku en tiä) ja auto on tällä hetkellä korjaamolla ja sielä sanoivat et ihme on ku kulkupeli kesti perille asti ja viä korjaamollekin. Liekö ollut enkeleillä näppinsä tässäkin pelissä.
No mutta mainitsimetta taisi vielä jäädä että minne tämä hehkeä automatka meidät toi. Eli Palamusessahan sitä nyt sitten ollaan ja tämän hetkinen tarkka sijainti on Rahvamajan alakerta eteisen viereisen huoneen ikkunalauta. Ikkunasta näkyy muurinpohjaplättyjen paistopuuhia ja nuoria jotka ovat täälä ilmeisesti jollain musikaalileirillä.Tämän hetkinen fiilis ja olotila on ihan hyvä. Vaiheekkaasta matkasta (joka sisälsi muutaman yön Lahdessa veljeni luona, junailua, kävelyä, laivailua, kävelyä, painavia kasseja, kylmiä kanawrappeja, hellettä, uusien käyttötarkoitusten löytämistä rullalaudalle ym.) on ehkä suunnilleen toivuttu. Ja tänään ollaankin sitten oltu jo täydessä työntouhussa ja muussa säätämisessä.
Eli tänään aloitimme lattioiden lakkaamisen ja ennen kuin päästään mihinkään lakkaan käsiksi lattiat piti jynssätä puhtaiksi.Rahvamajassa siis olemme ahkerasti puunanneet lattioita tänään. Ja homma jatkuu huomenna jo klo 8. Kävimme myös viemässä joitain tavaroita vanhainkotiin ja lauloimme kaksi laulua talon asukkaille. Viron uimavedetkin tuli testattua ja totesimme, että ainakin Lahdessa oli kylmempää vesi kuin täälä.
Tämän poukkoilevan selostuksen jälkeen varmaan jäi paljo oleellista tietoa kertomatta ja moni seikka jäi epäselväksi tai hämäräksi mutta kysykää niin kerron. Tai en kerro. Olo on vielä aika hämmenytynyt ja reissun todellinen tarkotus ja tavoite ja päämäärä on vasta ehkä hiukan avautunut. Mutta vaikuttaa lupaavalta. Ja Anneli varmasti kirjoittaa jotain paljo fiksumpaa ja syvällisempää huomenna joten sitä ootellessa!
Eli näin alkuun pointsit Annelle! <3 No juu enköhän mä nyt ole dissannut tarpeeksi Annelia tästä hänen idestaan. Ihan sulassa sovussahan se matka taittui mersullakin ja perille päästiin turvallisesti. Sitäpaitsi nämä neljä vanehmpaa miespuolista henkilöä on osoittautunut aivan lupsakoiksi ja hyviksi tyypeiksi. Huumorintajulla ja positiivisella asenteella pärjätään pitkälle =) Automatkasta mainittakoon vielä sen verran, että ihme se kuulemma oli kun perille päästiin. Autosta nimittäin alkoi kuulua asiaankuulumatonta ääntä siinä matkan loppuvaiheilla. Ilmeisesti vaihdelaatikossa jotain häikkää (älkää kysykö enempää ku en tiä) ja auto on tällä hetkellä korjaamolla ja sielä sanoivat et ihme on ku kulkupeli kesti perille asti ja viä korjaamollekin. Liekö ollut enkeleillä näppinsä tässäkin pelissä.
No mutta mainitsimetta taisi vielä jäädä että minne tämä hehkeä automatka meidät toi. Eli Palamusessahan sitä nyt sitten ollaan ja tämän hetkinen tarkka sijainti on Rahvamajan alakerta eteisen viereisen huoneen ikkunalauta. Ikkunasta näkyy muurinpohjaplättyjen paistopuuhia ja nuoria jotka ovat täälä ilmeisesti jollain musikaalileirillä.Tämän hetkinen fiilis ja olotila on ihan hyvä. Vaiheekkaasta matkasta (joka sisälsi muutaman yön Lahdessa veljeni luona, junailua, kävelyä, laivailua, kävelyä, painavia kasseja, kylmiä kanawrappeja, hellettä, uusien käyttötarkoitusten löytämistä rullalaudalle ym.) on ehkä suunnilleen toivuttu. Ja tänään ollaankin sitten oltu jo täydessä työntouhussa ja muussa säätämisessä.
Eli tänään aloitimme lattioiden lakkaamisen ja ennen kuin päästään mihinkään lakkaan käsiksi lattiat piti jynssätä puhtaiksi.Rahvamajassa siis olemme ahkerasti puunanneet lattioita tänään. Ja homma jatkuu huomenna jo klo 8. Kävimme myös viemässä joitain tavaroita vanhainkotiin ja lauloimme kaksi laulua talon asukkaille. Viron uimavedetkin tuli testattua ja totesimme, että ainakin Lahdessa oli kylmempää vesi kuin täälä.
Tämän poukkoilevan selostuksen jälkeen varmaan jäi paljo oleellista tietoa kertomatta ja moni seikka jäi epäselväksi tai hämäräksi mutta kysykää niin kerron. Tai en kerro. Olo on vielä aika hämmenytynyt ja reissun todellinen tarkotus ja tavoite ja päämäärä on vasta ehkä hiukan avautunut. Mutta vaikuttaa lupaavalta. Ja Anneli varmasti kirjoittaa jotain paljo fiksumpaa ja syvällisempää huomenna joten sitä ootellessa!
maanantai 15. heinäkuuta 2013
Palamusen reissu lähestyy
Monen mutkan kautta saatiin lyötyä lukkoon sekä ajankohta että lähtijät. Viroon, Palamuseen lähdetään siis 29.7 ja ollaan siitä kolme viikkoa eteenpäin eli kotiin palataan 18.8. Minulla itselläni on valtava kaipuu Palamuseen, joten odotan innolla reissuun lähtöä. Matkakaverikseni saan Hulkon Susannan eli Suskin:) On aika hassua, että meitä lähtijöitä on tänä kesänä vain kaksi, mutta onneksi alkuajaksi saamme seuraksemme Ikaalisten äijäporukan.
Tänä kesänä tiedossa on siis rinkkamatkailua Virossa ja katsotaan vain mitä siitä tulee. Totesimme Suskin kanssa, että me molemmat olemme sellaisia, jotka joskus saattavat tehdä ensin ja miettiä vasta sitten olikohan se järkevää. Mutta olen varma, että tästä reissusta tulee hieno ja opimme paljon itsestämme, toisistamme ja elämästä. Viime vuonna Palamusessa oppi arvostamaan niitä elämän pieniäkin asioita ja lapset toivat valtavasti iloa ja riemua jokaiselle. Lapset näyttivät sen, että elämästä kuuluu nauttia. Me emme tarvitse kaikkia niitä hienouksia, joita meillä kotona kaapit pursuaa saranojen välistä. Pitäisi oppia arvostamaan sitä kaikkea mitä Jumalan on luonut ympärillemme ja viettää aikaa ystäviensä ja rakkaidensa kanssa. Palamusten lasten kanssa oppi sen, että on tärkeä säilyttää lapsen usko ja ihmetellä ja tutkia kaikkia Jumalan ihmeitä. Odotan innolla, mitä tänä vuonna saamme kokea.
Minun ja Suskin matkaa voitte seurata täältä blogista ja kommentoida saa tietysti, on kiva kuulla mitä teille kuuluu.
Friikartulit ja viinerigat odottavat, Palamuse täältä tullaan!:)
-Anne
Tänä kesänä tiedossa on siis rinkkamatkailua Virossa ja katsotaan vain mitä siitä tulee. Totesimme Suskin kanssa, että me molemmat olemme sellaisia, jotka joskus saattavat tehdä ensin ja miettiä vasta sitten olikohan se järkevää. Mutta olen varma, että tästä reissusta tulee hieno ja opimme paljon itsestämme, toisistamme ja elämästä. Viime vuonna Palamusessa oppi arvostamaan niitä elämän pieniäkin asioita ja lapset toivat valtavasti iloa ja riemua jokaiselle. Lapset näyttivät sen, että elämästä kuuluu nauttia. Me emme tarvitse kaikkia niitä hienouksia, joita meillä kotona kaapit pursuaa saranojen välistä. Pitäisi oppia arvostamaan sitä kaikkea mitä Jumalan on luonut ympärillemme ja viettää aikaa ystäviensä ja rakkaidensa kanssa. Palamusten lasten kanssa oppi sen, että on tärkeä säilyttää lapsen usko ja ihmetellä ja tutkia kaikkia Jumalan ihmeitä. Odotan innolla, mitä tänä vuonna saamme kokea.
Minun ja Suskin matkaa voitte seurata täältä blogista ja kommentoida saa tietysti, on kiva kuulla mitä teille kuuluu.
Friikartulit ja viinerigat odottavat, Palamuse täältä tullaan!:)
-Anne
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)