hüvasti

Jokainen hyvästi on pieni kuolema ja taas kerran oli sanottava näkemiin. Neljän päivän ajan olemme olleet hyvin tiiviisti ikaalilaisten Arin, Erkin, Juhanin ja Miikan kanssa tekemässä töitä, tapaamassa uusia ihmisiä, näkemässä uusia paikkoja ja viettämässä varmasti ikimuistoisia hetkiä. Yhteispeli on tominut hyvin ja hauskaa on ollut. Päällimmäisenä mielessä on monenlaiset tarinat joita miesten mukaan oli tarttunut elämän varrelta, hervoton huulenheitto, lämminhenkisyys, aito välittäminen ja ystävyys sekä tietysti Arin ja Juhanin niskahieronta ja Erkin ja Juhanin komia lauluesitys. Hampaankoloon hieman jäi hiertämään kun hävisimme Annen kanssa Miikalle juoksukisassa näkötorniin. No ei vitsi vitsi... ei meiän hampaankolossa mitään hierrä =) Jotenka kiitämme Luojaamme ikaalilaispoijjiista!!

Tänään siis on ollut jokseenki kolmas kokonainen päivä täälä Palamusessa. Lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen nousimme ennen yhdeksää ja tepastelimme jylhään ja vanhaan kivikirkkoon samoin kuin edellisinäkin aamuina. Jaan luki meille Sanaa ja muistutti meitä siitä miten tärkeää on vastaanottaa Jumalan armo sillä ilman sitä elämä käy tukalaksi. Alttarilla polvistuen pyysimme johdatusta päiväämme ja siitä oli hyvä lähteä aamupalalle (ihan pakko mainita että tänään saatiin oikein pekonia ja paistettuja kananmunia puuron lisäksi...nuolkaa huulianne kateelliset =D ). Tänään tuuli kuljetti meidät Tartoon.

Tartossa kävimme yllätyskäynnillä katulasten lastenkodissa, Paavalin kirkossa, historiallisen museon katolla, musumäellä, enkelisillalla, ja syömässä jossain. Nakit ja ranskalaiset tuntui taas tutulta ja turvalliselta vaihtoehdolta. Söimme ne yhdessä kuuden centin ketsupin kanssa =) Kaupasta haimme ruokaa illaksi, mutta emme onnistuneet tuhlaamaan rahaa ollenkaan sillä Juhani tarjosi meille sekä jäätelöt että Kellukepullon. Paluumatkalla kävimme näkötornissa.

Flegmaattisen ja unisen hoipertelun jälkeen tultuamme Rahvamajaan ajattelimme, että töitä tällekin päivää pitäisi tehdä. Miehet olivat jo keriinneet kiillottamaan alakerran lattiat ja meidän tehtäväksi jäi pöytien kokoaminen. Ruuvien ja pöydänjälkojen kanssa siinä sitten säädettiin... ainakin vielä näyttää olevan pystyssä pöydät. Työn touhussa tuli hiki ja hyvä mieli, niin hyvä että lähdettiin saunomaan Teegelmanneille. Grillattiin, saunottiin, leikittiin piilosta Palamusen pyhäkoulun opettajien lasten kanssa ja nähtiin ihan yli hieno auringonlasku.

Tämän hetkiset fiilikset ovat väsyneet, innostuneet ja odottavat sillä saamme aloittaa kerhon pitämisen ehkä jo huomenna ja muuetenkin tekemistä näyttäisi riittävän vielä tuleville kahdelle viikolle.Sitäpaitsi huomenna saamme nukkua pitkään!! Oidoo! Eli Missio Palamuse jatkuu huomenna paikallisiin tutustuen ja pyykkiä pesten.

"Ne jotka katsovat häneen säteilevät iloa." Ps.34:6 Ehkä tuossa on tämänkin matkan tarkoitus...olla välittämässä Jumalan armoa ja rakkautta niille ihmisille joita täälä kohdataan. Itteenikin joudun usein muistututtamaan armosta ja joka kerta sen kokeminen ja tunteminen on lohdullista ja parantavaa. Toivottavasti opimme paljon, lähestymme Jumalaa ja annamme jotain täälä oleville ihmisille tällä reissulla.

Diudiu. Anne nukahti tohon viereen... et nyt olis korkea aika lopettaa ja kömpiä omaan sänkyyn.Hyviä unia ja pusi pusi!